1.6.2017 treenikuulumisia

Sitten viime päivityksen on tapahtunut vaikka mitä..

Toukokuussa oli Fireheart-tollereiden kokoontumisajot, joissa sain vierailla kouluttamassa ja moikkaamassa vanhoja tuttuja. Kivaa oli ja tosi haikeaakin, koska omat tolleriajat taitavat olla jo takanapäin. Hienoa kuitenkin nähdä, että juttu luistaa edelleen ja viihtyy ihmisten seurassa, joita ei ole nähnyt moneen vuoteen! Koirien kanssa tehtiin riistatreeniä taipparityyliin. Innokasta ja vauhdikasta porukkaa, joskin variksen tärkeys ei ehkä oikein heitä vakuuttanut (siis koiria :D). Mutta tämä on aina riskinä, jos käydään metsällä ja kylmää riistaa ei juuri näytetä.

Myös minulla hoidosssa ollut Heka pääsi testaamaan koemaisen treenin ja suoriuitui oikein hienosti. Ja kasvattajan sydäntä tietysti moinen lämmittää, koiralla on kaikki perusasiat kunnossa, riistankäsittely on moitteetonta, hakuintoa on vaikka  muille jakaa ja se jopa palauttaa :D. Joskin tiputti osan riistoista mun varpaille, kun komensin sitä istumaan palautuksissa. Nykyään ei enää tarvitsisi edes, mutta joku aika sitten Hekalla oli tapana kirmata ohitse jos sitä ei pysäyttänyt. Tänä viikonloppuna Heka tulee uudelleen hoitoon ja jatkamme noutotreenejä sen kanssa.

 

Tässä muutama Janne Penttisen ottama kuva Hekasta ja minusta:

18619998_1767150489968683_8316514418211116550_n18664255_1767150556635343_4844343978804974601_n

18622153_1767150423302023_8977147464428987372_n

 

Riesalle ehdin tehdä viime viikonloppuna yhden mejäjäljen, jonka teemana oli makaukset. Tosin sitten kokemattomuuttani tein aika tyhjäksi treenin onnistumisen :D. Mutta aina sitä oppii kun yrittää. Jälki oli vajaat 500m ja sillä oli 6 kulmaa makauksineen. Idea oli saada Riesa huolellisemmaksi makauksilla. Mutta ilmeisesti tein niistä liian pieniä ja huomaamattomia, koska koira pyyhälsi niistä iloisesti pysähtymättä ohitse. Jäljesti kyllä tosi tarkasti, mutta kiirus oli eteenpäin. Lisäksi itse en tajunnut alkaa hiljentämään sen vauhtia ajoissa ennen makauksia, en tosin tiedä olisiko se auttanut mitään. Hyvää siis jäkitarkkuus, huonoa kiire ja tumpelo ohjaaja. No seuraavalla kerralla menee paremmin toivottavasti!

Siru on kaivettu mammalaatikosta esiin ja olemme nyt tehneet markkeerauksia! Joita siis treenaan joskus ja jouluna… mutta kun ei mammalomalla olevaa koiraa viitsi vielä kauheasti prässätä ohjauksilla ja tissit eivät kestä hakua metsässä tai vedessä, niin ei ole juuri vaihtoehtoja. Itseasiassa ihan hyvä, tuleepahan tehtyä näitäkin. Omat koirat ovat olleet aina hyviä markkeeraajia sen kummemmin treenaamatta, mutta varmasti alkaa ylemmissä luokissa tulla ongelmia ilman harjoittelua. Olen jättänyt koiran istumaan ja kävellyt kauas heittämään yhtä ja kahta damia.. aivansana tässä on nimenomaan matka. Siru on aika huolellinen lyhyissä markkeerauksissa, mutta kaukana se muuttuu huolimattomaksi (tai markkeeraa huonosti?) ja jättää alueen aika helposti välillä, vaikka olisi ihan oikeassa paikassa etsimässä. Eli ideana on saada se etsimään rauhassa oikealta alueelta myös kaukana minusta.