16.11.2015 joukkotarkastus Muumeille, MSN Ry:n koulutusvkl

Viikko sitten tiistaina oli Muumien joukkokuvaus Vaajakosken Univetissä. Kuvaava lääkäri oli Kalle Varesmäki ja palvelu oli aivan erinomaista! Myös hinnat olivat erittäin kilpailukykyiset. Ehdottamasti suosittelen! Nitron ja Sirun tulokset ovat jo tiedossa ja lisätty koirien tietoihin, muita vielä odotellaan. Nitro oli kuitenkin kuvanneen lääkärin mielestä se ”huonoin” ja lonkat tulivat takaisin b/b:nä, joten siltä osin olen aika luottavainen.

 

Viikonloppuna olin Surkeella opiskelemassa Pöppösen Pasin johdolla noutoasioita. Aina sieltä jotain uutta tulee matkaan, vaikka kuinka tätä hommaa on tehnyt vuosikaudet. Siru aloitti la-aamuna ja teki kivasti, vaikka vähän haparoikin viimeisessä markkeeraustehtävässä. Riesan vuoro oli sunnuntaina ja se suoriutui tehtävistä hyvin, mutta muuten oli kovin rauhaton. Se ei tule varmasti ikinä olemaan ryhmätreeneissä äänetön, meitä oli 4 koirakkoa ja teimme vuoron perään ohjauksia ja markkeerauksia paaljon ja aina se Riepu vaan jaksoi kommentoida. Toki koira on äänkeäs ihan normielämässäkin, joten ei tuo nyt mikään yllätys ollut. Olen vältellyt tuon tyylisiä treenejä ihan tarkoituksella kun tiedän että siinä käy noin. Sitä jaksan aina ihmetellä, että miten se jaksaa ja miten se sitten kuitenkin työskentelee hienosti, on kuulolla ja ohjattavissa. Riesa olisi mitä mainioin wt-koira jos ei ääntäisi, b-kokeessa se ei ole toistaiseksi vinkunut, mutta edessähän se on sielläkin kun tulee ensimmäinen parikoe. No, koira ei hermoilleen mitään voi, joten näillä mennään. Sirun kanssa treenatessa se on ääneti, mutta tietysti häiriö on silloin paljon pienempi.

Itselle jäi vkl:sta käteen paljon; täytyisi muistaa treenata monipuolisemmin ja yhdistellä enemmän markeerausta ja ohjaustehtävää.  Siru varsinkin tarvitsee monipuolisia tehtäviä, joissa joutuu keskittymään ja muistamaan. Se luovuttaa välillä turhan helposti hajupaikan ja lähtee isontamaan aluetta (lähinnä markkeerauksissa).  Lähihakua sille vahvemmaksi myös. Kummallekin hajualueen ylityksiä ja maastonrajojen ylityksiä, nämä multa jää aina tekemättä… ja paljon enemmän toistoja, omat harjoitukset on ihan liian lyhyitä. Ehkei nuo siksi ehdi oppia mitään :D

On aina kiva nähdä, että oman yhdistyksen treeneissä on laaja rotukirjo, taitaa olla ainoita alueyhdistyksiä, joissa labbikset ovat vähemmistössä. Se on ehdottomasti rikkaus, on mukava katsella eri rotujen tyylejä työskennellä. Ja kyllä se kummasti avartaa omaa maailmankuvaa kun näkee, kuinka kullakin on ne omat vahvuutensa ja heikkoutensa.

Alla muutama kuva sunnuntain treeneistä, kuvaaja Maija Haltsonen.

12232963_1038493526181796_2739890062845190235_o IMG_6888 IMG_6884