20.6.2016 Flattileiri 2016 ja hakutreeniä

Perjantaina suuntasin Sirun kanssa Surkeelle flattileirille. Aamupäivän olimme Barbro Fagerholmin koulutuksessa, jossa oli alo-tasoisia koirakoita. Tehtävät olivat helppoja, mutta niittämätön pitkä heinä teki damien löytämisestä haastavaa Sirulle. Nokka pystyyn ja juostaan lujaa… ja eihän ne heinän sisässä olevat damit niin löydy. Barbrolla oli hyviä vinkkejä tähänkin, ehkäpä jossain vaiheessa saadaan se nenäkin toimimaan kunnolla. Iltapäivän olimme avo/voi-ryhmässä Saringon Veijon ryhmässä. Koirat olivat jo vähän pisemmällä, mutta varmasti saatiin kaikki uusia ideoita. Useampi kokenut flattiharrastaja on ollut sitä mieltä, että flatti ei opi ohjautumaan vain tekemällä motivoituja linjoja ja alan kyllä allekirjoittaa tämän. Hyvämuistinen koira muistaa ne paikat ja menee muistilla, ei niinkään siksi että ohjaaja käskee. Mikä se oikea kombinaatio sitten on sokkojen ja motivoitujen välillä, on jokaisen koiran mukaan päätettävä erikseen. Mutta Veijolla oli tosi hyviä vinkkejä tähän, menevät varmasti kokeiluun jatkossa!

Lauantaina oli minulla koulutusuvoro. Päivä aloitettiin nou-ryhmän kanssa. Koskapa takana oli jo useampi leiripäivä, puhuttiin aika paljon ja käytiin läpi ihan perusasioita noutajan koulutuksessa. Kaikki koirat olivat hyvin työintoisia ja noutaminen sujuu kyllä, mutta sitten se kaikki muu… totuushan on, että leijonan osan noutajan koulutuksesta vie hallittavuus. Etenkin jos tähtää yhtään pisemmälle kuin taippariin. Ja en usko, että hyvän koulutusperustan omaava koira haittaisi missään muussakaan lajissa. Ja etenkin metsällä on tärkeää, että koira on rauhallinen passissa, ei karkaile jne. Perusasioissa  (seuraaminen, perusasento, luoksetulo, damin/riistan luovuttaminen, rauhoittuminen, luopuminen, paikallaolo) oli paljon puutteita vielä monella nuorella koiralla, sekä perjantain että lauantain ryhmissä. Ja kuinka helppoa se lajikoulutus sitten onkaan, kun nämä ovat kunnossa, eikä niihin tarvitse puuttua joka treenissä! Jaksakaa siis tehdä nämä kuntoon. Lisäksi kaikki turha säätäminen vähentää tehoja oikeista tehtävistä ja häiritsee koiraa, joten siksikin nämä pitäisi olla kunnossa.

Iltapäivällä minulla oli avo/voiryhmä, jonka kanssa tehtiin toosi märällä heinäpellolla seuraavanlainen harjoitus (tämä on apinoitu ihan täysin Nikkasen Maaritilta:) ). Tehdään mustipaikka, johon jätetään joka koiralle useampi dami. Lähdetään kulkemaan rivissä pois päin paikasta ja välillä tulee markkeerausheitto ensin rivin eteen ja sitten rivin taa. Välillä otetaan muistipaikalta dami. Ideana on opettaa koiralle tyhjien hajupaikkojen ylitys. Lopuksi teimme myös setin, jossa koira lähetettiin taaksepäin damille ja ihan lopuki tehtiin kaukaa suora linjalle lähetys, pysäytys puoliväliin ja siitä taakselähetys. Heinosti meni! Uskaltakaa pisentää matkaa ja vaatia koiralta toistoja, vain niin pääsette eteenpäin. Aina voi mennä auttamaan koiraa ja lähettämään lähempää tai motivoida paikka uudelleen, jos on tarvis.

Ai niin, meidän hakuprojekti etenee. Olen tehnyt pari kertaa Sirulle ja Riesalle vuorohaun. Alkuperäinen ongelmahan oli se, ettei Siru tee kunnon hakua kestävästi, vaan kattaa aluetta nopeilla jaloillaan ja kärsivällisyys ja sitkeys etsiä on puutteellinen. Katin neuvosta kokeilen nyt settiä, jossa eilen tein 10 damin haun, josta Siru haki 9kpl ja Riesa yhden. Tänään sama alue toisinpäin. Ideana kasvattaa koiralle sitkeyttä peräkkäisillä lähetyksillä ja taas intoa sillä joka sitten kaivaa sieltä sen vaikeimman jäljellä olevan. Riesa kyllä löysi sen kauimmaisen damin niin nopeasti, että se taitaa jo tietää mihin ne jätän. Paikat eivät ole samat, mutta alue on, täytyykin varmaan tämän päivän setin jälkeen vaihtaa maastoa tai lähetysuuntaa tai etäisyyksiä :D…

Siru haki helposti 8 kpl, jonka jälkeen yritti tulla pois, pysäytin, annoin istua hetken ja lähetin taaksepäin hakuun, jolloin se viimeinenkin sieltä tuli! Hassu koira, aina kun sen pysäyttää ja laittaa takaisin työmaalle, se lähtee hienosti, ei mitään epäröintiä :D. Ja silti sieltä pitää tulla välillä pois. Toivottavasti tilanne korjaantuu, kun se saa rutiinia hakutyöhön. Intoa ja halua on ihan riittävästi, kunhan se saadaan hyödynnettyä. Hyvin Siru on alueella liikkunut koko ajan, mutta rutiini hommaan puuttuu vielä.

Haku tuppaa jäämään meiltä harrastajilta joskus lapsipuolen asemaan ja se on huono juttu. En jaksa uskoa, että koira kehittyisi siinä lajissa harjoittelemalla vain ohjauksia ja markkeerauksia. Erilaisten maastoalueitten kattaminen, maastorajojen ylittäminen, tuulen käyttö apuna ovat sellaisia taitoja, joita voi harjoittaa, vaikka koira olisi luonnostaankin hyvä hakija. Toivottavasti näitä ominaisuuksia seurataan myös jatkossa kokeissa, eikä hausta tule pakkopullaa. Ja olen sitä mieltä, että haussa punnitaan koiran todellinen halu löytää riistaa. Kun matkat alkavat olla pitkiä ja maasto hankala ja aina pitää vaan lähteä etsimään uudelleen ja uudelleen, punnitaan ominaisuuksia ihan erilailla kuin muissa tehtävissä. Tosiasiahan on, että hyvää vahvaa hakua mestästyskoira tarvitsee kaikista eniten, jotta saalis saadaan talteen.

onnellinen hakuruudun tyhentäjä.

onnellinen hakuruudun tyhjentäjä.

 

 

 

vielä voisi tehdä jotain :D

vielä voisi tehdä jotain :D