26.8.2019 metsästyskausi avattu

Joka syksyinen ihanuus kyyhkypassi avasi taas metsästyskauden. Lintuja on ollut kivasti, ei isoja määriä kerrallaan, mutta joka kerta on muutama saatu. Kelit ovat suosineet ja passissa on niin hienot maisemat että siellä istuu ihan ilokseen ilman saalistakin. Sorsapassiinkin on muutaman kerran ehditty.

25.8.2019 flattimestaruus 2019

Nyt kun mestaruudesta on jo tovi ja omia ajatuksia vähän jäsennelty niin saan ehkä jotain kirjoitettua näkyviinkin. Päällimmäinen tunne on haikeus, nyt jos koskaan oli Sirulla ja minulla tuhannen taalan paikka päästä finaaliin. Finaali olisi toki voinut mennä myös ihan penkin alle, mutta koira oli hyvässä moodissa treenimäärään (liian pieni) nähden ja yleensä se seuraavana päivänä on aina parempi, kun enimmät höyryt on päästelty ulos. Ja myös siksi harmittaa että kun tuo koira juoksee aina tähän aikaan vuodesta. ellei siis ole tehnyt pentuja aiemmin samana vuonna, niin eipä me sinne ilman sterkkausta ihan heti uudelleen päästä.

Siru sai erittäin positiiviset arviot sekä ulkomuodosta että kokeesta, niihin pitää olla tyytyväinen. Isoja puutteita ei ole kummassakaan.

Näyttelyosuudessa pääsimme jatkoon, mutta ei sitten muuta, mikä tuolla turkilla olisikin ollut liki mahdotonta. Tuomarina oli Riitta Niemelä ja Siru sai häneltä erittäin hienon arvostelun nakuilusta huolimatta. Tässä arvostelu: Feminiininen, varsin kompakti kokonaisuus. Tänään kovin niukassa karvassa, mutta laatu erinomainen. Erinomaiset kuonon ja kallon linjat. Kaunis kaula ja ylälinja. Hyvä eturinnan ja rungon täyteläisyys. Erinomainen raajaluusto. Tasapainoiset kulmaukset. Varmat ja vaivattomat liikkeet ja avoin käytös.”

kuva Markku Kastepohja

Koe oli parikoe. Maastona pieni lahdenpoukama, jossa lettoa ja vesilämpäreitä, vähän kaislaa sekä paljon ihan avovettä ja kovaa maata. Koe alkoi niin, että toinen koirakko otti maaohjauksen (n. 70m rinnettä alas ja toista ylös kanervikkoon, jossa oli fasaani). Haasteena oikealta käyvä tuuli, joka toi hajuja vieressä olevalta hakualueelta. Kun tämä oli tehty, koirakko jäi passiin ja toinen pari otti kaislikkopohjukasta pienehköltä alueelta kolme riistaa hausta. Nämä kummmatkin menivät meiltä hyvin, maaohjaukseen jouduin kääntämään koiraa vasemmalle, kun hajut meinasi viedä, mutta hyvin Siru kuunteli. Haun se tyhjeni ennätysajassa, kolme riistaa tuli nopeasti ja vaivattomasti.

Tämän jälkeen oli kakkosmarkkeeraus, johon suurin osa koirista oli karahtanut. Se näyttänyt vaikealta, mutta samaan maastoon oli tullut aiemmin aamulla avoimen luokan heitot vähän eri paikkoihin ja kova sivutuuli toi niiden hajut ja koirien palautusjäljet voittajaluokan koirien nenään ja moni harhautui reitiltä. Lähetys oli pienestä mutkasta vesialueen yli letolle, jonka takareunaan metsänrinnettä vasten heitot tulivat. Ne eivät olleet ihan linjassa, matka oli n. 60m ja 80 ehkäpä. Siru lähti hakemaan viimeksi heitettyä ja piti onneksi päätöksensä, vaikka useamman lenkin sekin heitti letolla ennenkuin päätyi kaivelemaan pensasta jossa sorsa oli. Toinen tuli helposti ja suoraviivaisesti.

Siru palauttamassa ensimmäistä markkeerausheittoa, kuva Markku Kastepohja

Tämän jälkeen siirryttiin kapealle kalliokielekkeelle lähettämään koira vesiohjaukseen. Matka oli pitkä, n 120m ja vasemmalla maalla oli viimeinen hakualue. Siru lähti hyvin ja sain sen niemeen jossa ohjausriista oli, mutta kadotin sen näkyvistä ihan viime metreillä ja huonoksi onneksi seuraavalle parille ammutut laukaukset vetivät sen väärään suuntaan maaalle, eikä minulla ollut muuta vaihtoehtoa kuin kutsua se takaisin, ettei se nappaa tullessaan hakualueelta väärää riistaa mukaansa. Jälkeenpäin ajatellen olisi pitänyt antaa sen uida kauempaa avoveden kautta oikealta niemeen. Mutta eipä noita siinä hetkessä aina tule ajatelleeksi. Koira oli kuitenkin hyvin näkyvissä koko ajan, kunnes se pahuksen varjo hukkasi sen. Tuomari kuitenkin sanoi hyväksyvänsä ohjauksen, koska koira oli jo lähes riistalla ja mahdollisuutta ohjata sitä ei enää ollut. Palkintosija toki laskee kun riista ei tule talteen.

Siru lähdössä ohjaukseen, kuva Markku Kastepohja

Lopuksi oli vielä helppo hakualue, jossa oli niinikään kolme riistaa kummallekin koiralle. Tämä tehtiin vuorotellen. Meidän kohtaloksi koitui se ohjauksessa ollut hanhi, jonka Siru ilmeisesti jäljesti muitten palautusjälkiä pitkin ja yritti raahata halki metsän .Se oli siirtänyt sitä vähäsen ja jättänyt sinne kun oli ilmeisesti todennut homman mahdottomaksi. Ja tämä sitten nollasi kokeen. Harmittaa vieläkin, mutta tuolle ei vaan voinut mitään…

Tässä vielä koepöytäkirja:

Haku: tekee hyvää työtä vesialueella ja melko hyvää maalla. Erkanee maalla ohjausriistalle asti, jota tuo n 20m päähän alkupisteestä ja jättää sen siihen.

ohjattavuus: selvittää maaohjauksen melko hyvin. vesiohjauksessa saadaan rantaan mutta ei käännettyä riistalle. Riista jää noutamatta.

paikallistamiskyky: selvittää kakkosmarkkeerauksen. Hieman vaikeuksia paikallistaa jälkimmäinen heitto, löytää kuitenkin sen ja ensimmäinen heiton itsenäisesti.

riistankäsittely: moitteetonta, paitsi yhden noudon jättää kesken (hanhi).

passityöskentely: rauhallinen passissa.

muut ominaisuudet: ui mielellään, tarkkaavainen ammuttaessa.

yleisvaikutelma: Työskentelyhaluinen koira, joka selvittää kokeen miellyttävässä yhteistyössä ohjaajansa kanssa, mutta valitettavasti hanhen nouto jää kesken, jonka takia koira jää palkinnotta .

VOI 0 ja Pietun pysti.

Koe ei ollut mitenkään erityisen vaikea. Eikä seuraavan päivän finaalikaan, mutta eroja kyllä tuli koirien välille. Markkeeraus oli karsinnassa yllättävän hankala, sen sijaan kaikki meitä lukuunottamatta taisivat suorittaa ohjauksen, jotkut koirat olivat vähän ihmetelleet hanhea. En usko että Sirulla olisi ollut mitään ongelmia vedessä sen kanssa, se oli vaan liian iso ja painava tuoda sille maata pitkin niin pitkän matkaa.

Tulostaso ei ollut huippua, voittajassa ei yhtään 1-tulosta, avoimesta 1 kpl. Itse ei voi mitään henkseleitä paukutella, kun ei saatu edes tulosta, mutta mutta… positiivista oli suuri flattien määrä avoimessa luokassa, voittajassa oli vain 12 kpl, mikä ei ole paljoa kun kyse on rodun mestaruudesta. Jotain tarttis tehdä. Toki ottaa aikansa ennenkuin voittajaan päässeet koirat ovat huippukunnossa, se voi 1 ei helposti tule. Toivottavasti ensi vuoden mestaruudessa on jo monta ykköstuloksella finaaliin menijää.

Sirusta ja Riki-pojasta tuli myös napattua yhteiskuva:

4.8.2019 tuloksia

Sirun ja minun koekesä alkoi viikko sitten flattien wt-mestaruudessa ensimmäisessä voittajaluokan startissa Maskussa. Tästä ei juuri kerrottavaa jäänyt, nollasimme toisella rastilla ja rämmittiin koe läpi harjoitusmielessä. Koira ei oikein ollut kuulolla missään vaiheessa ja rastipisteet olivat 13,12,9,8,0 yht. 42p. Yhden rastin kakkosmarkkeeraausta lukuunottamatta tehtävät olivat hyvin samankaltaisia, drive tai markkeerauksia linjan häiriöksi, osassa haettiin myös häiriöt, osassa ei. Tämmöisiä ei juuri ole edes harjoiteltu, kiitos mielikuvituksemattoman omistajan… syksyllä käymme varmaan vielä jossain wt-kokeessa, mutta harjoitella täytyy ensin ankarasti. Vinha sai 76p ja alo2-tuloksen tullen myös toiseksi flatti-kisällissä! Hyvä Vinha ja Terhi!

eilen starttasimme Mäntän omassa b-kokeessa. Koe oli oikein kiva, se alkoi parityönä ohjauksilla ja markkeerauksilla ja jatkui yksilötyönä haulla. Hyvä systeemi, jossa koira pääsee näyttämään todellisen sitkeytensä hakutyössä, toisin kuin parihaussa. Tämän soisi yleistyvän kokeissa!

Koe alkoi maa-ohjauksella rannan myötäisesti niemennokkaan. Suoralla reitillä oli lampare johon tuli myöhemmin ykkösmarkkeeraus ja jossa oli siis houkuttelevia hajuja joita tuuli vielä korosti. Matka n. 85 m linnuntietä. Kuvassa näkyy ohjausvariksen paikka veneen takana viimeisissä risuissa ennen heinikkokärkeä. Vene on markkeerauspaikalla. Ohjaisin Sirun metsän reunaa pitkin vasemmalta oli lampareesta ja käänsin oikealle ja se sai hyvin tuulesta apua ja löysi variksen helposti. Muutaman käskyn annoin, mutta koira oli hyvin kuulolla.

Sitten tuli kolmosmarkkeeraus, ensin heitto maalta tuohon ylläolevan veneen kohdalle. Sitten 90 asteen kulmaan lahden pohjukkaan linjakakkonen veneen kahden puolen. Noutojärjestys vapaa. Matkat 55m, 50m ja n. 80m. Siru haki ensin vaivatta kakkosen ja sen jälkeen lähetin ykköselle, muutaman kerran kutsuin takaisinpäin kun se valui takana olevalle ohjauspaikalle ja se sai linnun ylös. Markkitreeni on selkeästi tuottanut tulosta! Kuvassa linjakakkospaikka jää just tuomarin selän taakse.

Tämän jälkeen vesiohjaus n. 110m (kuvassa ohjaajan pään takana suunilleen). Siru lähti hyvin, yritin lähettää sen enemmän vasemmalle, mutta markkipaikat veti. Sain sen korjaamaan kurssin ensin lähemmän paikan kohdalla ja aika hyvin myös taaemman ja sen jälkeen se menikin helposti loppumatkan.

Tämän jälkeen siis haku, johon meidän eka voittajaykkönen karahti. Haussa oli vain neljä riistaa, kaksi kuvassa näkyvässä kaislikossa takana oikealla ja kaksi kohtisuoraan metsässä leton takana. Siru haki nopeasti vesialueen riistat mutta maalta se ei saanut mitään ylös. Se kurvasi aina sinnikäästi oikealle kohti kaislikkoa metsään päästyään, kun olisi pitänyt edetä n 30 m todella hankalassa maastossa (lue hitaassa), jossa oli mättäitä, suopursua, harvennettua maahan jätettyä lirvaa. Siellä oli itsekin hankala edetä. Lisäksi rannan tuntumassa meni metsäkoneen ura jota pitkin oli kiva kirmata järveen, niin tietäähän siinä sitten kuinka käy. Yksi ainoa koira haki kaikki neljä riistaa ja olisiko pari hakenut kolme. Maa-alue oli lisäksi täytetty takakautta ja siellä ei tuullut yhtään. Kävin Sirun kanssa tekemässä kokeen jälkeen tämän uudelleen ja se piti viedä ihan riistan viereen ennenkuin se sai ne ylös.

Kuva hakualueelta. Keskellä ei ollut mitään, etäisyydet riistoihin lähetyspaikalta n 80-120m.

Eli Sirun perisynti nopeat jalat näytti taas voimansa. Täytyy tehdä jonkinlainen korjausarja kunhan keksin miten… jälkiä voisi tietty vetää vataavaan maastoon niin että vesialue on tyhjä. Mietin myös voisinko lähettää sen jotenkin toisin…

Tässä koearvostelu, ihan mukavaa luettavaa kuitenkin! Tuomarina Jouni Vimpeli.

haku: tekee hyvää ja kattavaa hakua vesialueella, voisi tutkia maa-alueen paremmin jolloin haku olisi tehokkaampaa, jaksaa kuitenkin työskennellä pitkään

ohjattavuus: on hyvin ohjattavissa sekä maalla että vedessä.

paikallistamiskyky: havaitsee kaikki kolme pudotustaja noutaa kolmosen ja kakkosen nopeasti ja itsenäisesti. Ykkösestä selvä muistikuva, mutta tarvitsee ohjaajan pienen tuen riistan löytymiseen.

riistan käsittely: hyvää koko kokeen ajan.

passityöskentely: rauhallinen.

muut ominaisuudet: tarkkaavainen laukausten aikana.

yleisvaikutelma: erinomaisessa yhteistyössä ohjaajansa kanssa töitätekevä koira, joka kovan maan hakua lukuunottamatta selvittää päivän tehtävät oikein hyvin.

VOI2