24.7.2017 Riesalle Mejä avo1!

Meitä on nyt Riesan kansa mejäkärpänen puraissut pahasti! Ihka ensimmäinen koestartti takana ja oli ihan hulvattoman hauska viikonloppu. Mäntän Seudun Nuuskut Ry järjesti 20v tauon jälkeen mejäkokeen, joka täyttyikin kokonaan jäsenistä, tälle oli ilmiselvä tilaus! Koe oli Manskivessä Jämsän ja Mäntän välillä. Launtaina kävin opettelemassa koejälkien tekoa kokeneen jälkiparin kanssa. Päivän jälkeen olikin tosi mukava fiilis, kun tunsi päässeensä kärryille hommasta. Sunnuntaina sitten opastin ensin päivän toisen jäljen ja Riesa meni sitten päivän neljännelle jäljelle.

Opastus meni hyvin, vaikkakin ekaksi koirakoksi sattui koira, joka kyllä vähän sai oppaan sykkeen nousemaan, kun teki hukan niin näppärästi, että meinasin itsekin mennä halpaan… onneksi tajusin melkein heti, ettei olla enää jäljellä ja sain korjattua itseni oikeaan paikkaan :D . Hyvää harjoitusta minulle, vaikkakin koirakolle olisi toki suonut nappisuorituksen. Tällä kertaa metsäkanalinnut ja tuoreet hirvenjäljet aiheuttivat päänvaivaa.

Riesan suoritus oli tasaisen varma, mutta nopeahko. Ohjeeksi sainkin jarruttaa sitä jatkossa vielä enemmän. Ja Makauksien merkkauksia täytyy myös treenata, vaikka se tällä kertaa kokeessa ne tekikin aika ok. Riesa jäljesti omaan tyyliinsä varmasti.  jälki oli helpohkossa maastossa, vain viimeisellä osuudella oli enemmän haastetta ohjaajalle, kun koira kieputti pari pientä lenkkiä kuusipuskan eri puolelta kuin mistä jälki meni.

Oman jäljen jälkeen kävin purkamassa opastamani jäljen, jossa kyllä alkoi jo askel painaa. Vaikka matkat eivät pitkiä olleetkaan, teki päivän (ja edellisenkin) jännitys varmaan tehtävänsä. Purun jälkeen sitten saunaan ja syömään ja odottelemana tuloksia.

Tässä koeselostus:

” Riesa maistelee verta alkumakauksella ja lähtee sitten ohjattuna työhön. Se etenee jäkitarkasti ja suoraviivaisesti, lähes koko ajan ilmavainulla. Osuudet mennään hienosti; koko matkalla vain kaksi tarkistusta jäljen sivuun. Molemmat kulmat tarkasti, ensimmäinen makaus nuuhkaistaan vain vauhtia hidastaen, toisella pysähdytään  ja tutkitaan kunnolla. Kaadolle suoraan, noutaa sorkan ohjaajalle. Varma hieno suoritus!” Tuomarina Sanna Rantanen.

Tulos AVO1 47p ja luokkavoitto

20228971_1842025502481181_2026407536259742456_n

Ylpeä jäljestäjä

Riesan kanssa on tehty nyt puolenkymmentä treenijälkeä tänä kesänä ja yksi viime syksynä, joten liiasta harjoittelusta meitä ei voi ainakaan syyttää. Jatkossa varmasti pitää paneutua makausten merkkaamiseen ja vauhdin hillitsemiseen. Myös häiriöitä pitäisi saada jäljelle. Luulen että hirven jäljet eivät aiheuta välttämättä niinkään ongelmia, niitä on meidän lenkkimaastoissa niin paljon. Mutta etenkin kanalinnut voivat olla aika haastava paikka. Tuomarina ollut Rantasen Sanna myös mainitsi, että ei ole kovin yleistä että ilmavainuinen koira menee viivasuoraan jälkeä pitkin. Omasta mielestäni Riesa bongaili merkkejäkin välillä, voihan olla että kokenut koira osaa mennä hyvin myös sitä saappaanjälkeä, varmasti nometreenit ovat auttaneet paljon nenän käytössä. Tosi tyytyväinen olen, etenkin siihen kuinka suoritusvarma koira oli ainakin eilen. Nomessa se on aina ollut alisuoriutuja, toki ohjaajan jännitys on siellä ihan eri luokkaa. Ja mejässä minä olen vain narun päässä enkä präässää koiraa. Luulen että tämä on Riesan laji myös tulevaisuudessa, vaikka kovin usein ei varmaan ehditä starttaamaan.