5.4.2018 kevään kuulumisia

Sitten viime päivityksen on tapahtunut kaikennäköistä mielenkiíntoista!

Työkiirettein keskeltä kerkisin pitkästä aikaa SNJ Ry:n koulutuspäiville, jossa istuin koko päivän kuunnellen Pärssisen Pipan ja Tytti Linterhoferin ansiokasta koulutusta siitä, miten koulutetaan koiria ja etenkin miten koulututetaan ihmisiä. Koska sitähän tämä koirien koulutus mitä suurimmassa määrin on. Etenkin, jos koulutat muita koirakoita. Ja kun palettiin lisätään vielä ihmissuhdetaidot, sanaton viestintä jne jne, niin aikamoinen multitalentti saa olla. Onneksi itse ei tarvitse enää säännöllisesti kouluttaa muita. Välillä se on tosi mukavaa, mutta sitten on taas tosi huojentavaa palata vain omien koirien pariin.

Joskus aina täytyy koulutuksessa palata perusasoiden äärelle, myös ylemmissä luokissa olevan koiran kanssa. Etenkin jos ja kun on oikonut jossain kohtaa aiemmin. Sattumalta törmäsin tähän blogikirjoitukseen, jossa vaan nyt kaikki jotenkin kolahti just nyt. Vaikkei omilla koirilla nyt mitään massiivisia ongelmia olekaan, niin aina löytyy jotain korjattavaa ja kehitettävää. Ja itseäni kovasti kiinnostaa se miten ohjaajan taidot ja kehittyminen vaikuttavat koiraan.

https://kannattava.wordpress.com/2018/04/03/minulla-on-2-3v-koira-jonka-kanssa-on-ongelmana/

Rusti on ollut meillä tällä viikolla korkean paikan leirillä. Rennon oloinen nuori koira, joskin ihan erilainen kuin omat otukset. Poltetta ja vauhtia ei noutohommiin ole vielä samalla lailla, mutta toisaalta paketti voi sitten aikuisena pysyä paremmin kasassa, kun malttia on enemmän. Tekee kyllä iloisesti hommia, mutta ei tarjoa asioita yhtä helposti kuin omat nartut (voiko tämä olla sukupuolijuttu myös?).  Vähän sellainen huoleton hessuhopo vielä, innostuu kyllä kovasti kaikesta, mutta vaihtaa sitten vapaalle ihan yhtä nopeasti. On kuiteknin nopeaoppinen ja palkkautuu melkein millä vaan.

Pitkänä perjantaina osallistuin Sirun kanssa Jyväskylässä järjestettyyn koulutukseen, jossa kouluttajana oli Maria Tero. Alkuun olin vähän pettynyt siitä, että maastoja oli käytössä tosi niukasti lumesta johtuen ja että meidän ryhmässä oli vain neljä koiraa, niin saatiin kyllä tosi onnistunut treenipäivä. Siru toimi mukavasti talvitauon jälkeen ja vähän uuttakin päästiin opettamaan. Tässä kuva meidän lumirännistä ja innokkaista osallistujista :D

 

29351943_2137911292892599_6764319762842495834_o

 

Vihdoin ja viimein pentusuunitelmatkin nytkähtivät eteenpäin. Sopivan isäehdokkaan löytyminen on kerta kerralta hankalampaa. Omat kriteerit pentujen isälle ovat mielestäni ihan kohtuulliset, mutta kun kyseessä on pieni rotu niin helposti käy niin että kaikki koirat joista itse tykkäisi, ovat vähän turhan läheistä sukua jo valmiiksi tai sitten lähes sama yhdistelmä on jo olemassa, eikä näin pienessä rodussa ole järkeä supistaa liikkumavaraa entisestään…myöskään koiria, joilla olisi lähisuvussa todistettavasti kokeissa toimivia koiria tasaisella rintamalla, ei ole jonoksi saakka. Mikä on tosi tylsää. Toivottavasti ihmiset aktivoituisivat reippaammin kokeisiin!

Bagheeralla on tosi mukava sukutaulu, siellä on koiria, joita olen seurannut pisemmän aikaa sillä silmällä. Rodunomaisia sopivan kokoisia ja näköisiä koiria, jotka ovat myös todistettavasti toimivia noutopuuhissa ja monipuolisia harrastuskoiria muutenkin. Sirun kanssa kävimme moikkaamassa Bagheraa ja hänen perhettään maaliskuussa ja se oli tosi positiivinen reissu. Meitä oli vastassa reipas ja tasapainoinen uros, joka osaa keskittyä  työntekoon täysillä kun on sen aika ja on myös sosiaalinen ja täysipäinen vapaalla ollessaan.Toivotaan, että kaikki menee hyvin!