Blogi

20.10.2022 PM-koe, pentusuunnitelmia

Kauan odotettu PM-koeviikonloppu kariutui omalta osaltani koronaan, tarkoitus oli mennä talkoilemaan b-kokeeseen ja sunnuntaina joukkuekisaan töihin. Onneksi ei tarvittu varakoiraakaan, eipä se Siru sinne olisi millään päässytkään tuuraamaan. Koepaikalta tuli hyvin livekuvaa ja hienosti pääsi fiilistelemään koetunnelmia. Ei niin kovin yllättäen b-kokeen kompastuskiveksi muodostui markkeeraus, 1-tuloksia tuli vain kaksi ja lähes poikkeuksetta syynä oli vähintäänkin se markkeeraus. Myös rusakko aiheutti yllätyksen koollaan jos ei nyt koirille niin ainakin ohjaajille. Haku oli ainakin näkemieni videoiden perusteella aikalailla suomalaisten heiniä, toki meille tyypillistä isoa laajaa hakualuetta ei juuri muissa pohjoismaissa ole. Sitten taas naapurit ihan oletetusti peittosivat meidät hallinnnassa ja ohjattavuudessa joka oli kaunista ja vaivatonta.

Vinha selviytyi upeasti lauantain kokeesta saaden 2-tuloksen ja ollen toimitsijoiden valinta ja palkinto tuli myös parhaasta ohjauksesta. Harmittavasti 1-tulos jäi metrin päähän kun vinha porskutti iloisesti ohi toisesta markkeerausriistasta tuulen väärältä puolelta. Lopullinen sijoitus b-kokeen Nordic Cupissa oli hienosti 3. Ja onneksi myös b-kokeen voitto jäi Suomeen hienolla Eetun ja Riitan suorituksella!

Joukkekisassa ja a-kokeessa ei menestystä Suomelle tullut, kuten sanottu, koirat pitäisi olla paremmin hallinnassa ja ohjattavissa. Tosin ruotsalais- ja norjalaiskoirat tekivät myös hienoja markkeerauksia, joten ei se hyvä hallinta ainakaan markkeerauskykyä pilaa. Pitäisi vain harjoitella niin paljon enemmän…

B-kokeen tuomari Vesa Turunen ja Terhin ja Vinhan lahjaksi saama sauva (kuva Markku Kastepohja)

Tellun pennutussuunnitelma nytkähti eteenpäin 1-tuloksen myötä. Se on myös hurjasti aikuistunut tänä kesänä ja syksynä ja osoittanut olevansa kelpo metsästyskoira. Kovin pienellä treenimäärällä on päästy tähän pisteeseen, ensi vuonna on sitten aika harppaus edessä ylempiin luokkiin. Telluhan tuli alunperinkin vähän sillä ajatuksella, että sen sukutaulu käy hyvin yksiin omien kasvattieni kanssa ja kun itsellä ei omasta linjasta ollut Likan poismenon jälkeen jalostuskoiraa, niin siitä se ajatus sitten lähti… Onnekseni ainakin tässä vaiheessa näyttää siltä että kannatti ottaa riski ja hakea uutta verta. Totuushan sitten tulee jälkijunassa kun mahdolliset ipanat ovat sen ikäisiä että niistä jotain faktaa on saatavilla.

Tellu on aika vilkas mutta osaa kyllä keskittyä halutessaan. Sillä on riistoilla hyvä nouto-ote ja dameistakin paranee koko ajan, vaikkeivat ne sille niin tärkeitä olekaan. Ehkä Tellun ja Rikin suurin ero on siinä, että Tellu ennen kaikkea haluaa metsästää; etsiä ja löytää ja vielä mieluiten riistaa. Nouto sinällään ei ole sille mikään elämää suurempi asia. Riki taas Sirun tavoin täysin fokusoitunut noutamiseen ja kantamiseen ja siksi sillä varmaan onkin äitinsä tavoin niin hirveä kiire aina siihen noutoon 😀

Kumppaniksi oli oikestaan jo aikoja sitten päätetty Riki joka on Sirun toisesta pentueesta. Riki on mielestäni koko lailla sellainen kuin flatin kuuluu olla. Se on hyvähermoinen, ystävällinen ja kaikkien kanssa toimeentuleva, itsevarma ja rohkea koira. Sen käyttöominaisuudet ovat huippuluokkaa, jos ei nyt oteta huomioon äidinmaidossa saatua kaahailugeeniä, jota toivottavasti Tellu hyvänä nenänkäyttäjänä tasapainottaa. Riki on myös ainakin omaan silmääni kaunis, se on oikeankokoinen ja sillä on hyvät mittasuhteet.

Tykkään kovasti Rikissä ja sen sisaruksissa olevasta miellyttämishalusta ilman että koira on liian pehmeä tai aloitekyvytön, jotka usein tulee sivutuotteena koulutettavuuden ohessa. Tellu taas on paljon vähemmän huolissaan ihmisen fiiliksistä, joten silläkin nämä kaksi täydentävät hyvin toisiaan. Toiveissa on siis hyvällä koulutettavuudella varustettuja metsästyskoiria, jotka eivät pienistä hätkähdä.

Nyt vaan sitten odotellaan juoksuja riippuen siitä milloin ne tulevat niin mietitään että milloin Tellu asutetaan. Seuraava juoksu osunee vuodenvaihteeseen ja sitä seuraava sitten johonkin kohtaa ensi kesää.

4.10.2022 tuloksia & kuulumisia

Blogi ja kotisivut ovat jääneet oman onnensa nojaan viime aikoina, ei ole ollut vain aikaa. Sitten viime päivityksen on tapahtunut vaikka mitä, osa varmasti jää nytkin pois, mutta laitetaan ne tärkeimmät!

Flattimestaruus tuli ja meni, Tellun startti oli melkoinen riman alitus. Vasta jälkikäteen tajusin että mukavan rauhallisen oloinen koira oli hormonihöyryissä juoksun jälkeen. Yleensä iloinen ja spontaani koira ei yhtäkkiä osannutkaan oikein mitään. Tästähän seurasi sitten se että kiikutin sen ultraan ihan vaan kaiken varalta. Jatkossa täytyy muistaa tarkkailla sitä juoksun jälkeen.

Vinha ja Terhi sen sijaan räjäyttivät potin napaten Flattimestaruuden 2022! Ei tätä oikein vieläkään tajua. Finaaliin tehtävät olivat jotain ihan käsittämättömän hienoa. Upeaa nähdä noin hienosti yhdessä toimiva parivaljakko❤️!

Taulu jonka teetimme Terhille muistoksi. Taiteilija Milja Holländer.

Tellu tokeni aikanaan valeraskaudestaan ja pääsimme vihdoin treenaamaan. Sitä luulisi että pentujen ollessa kotona on aikaa tehdä vaikka mitä, mutta kyllä ne väliajat kun pennut eivät tarvitse huolenpitoa ovat niin sirpaleisia ettei juuri mihinkään ehdi. Etenkin kun pentueita oli kaksin kappalein.

Tellu pääsi myös jonkin kerran sorsalle ja peltopyyjahtiin ja luulen että se alkaa pikku hiljaa keksiä miksi on olemassa 😃. Tällä hetkellä on virtaa vähän liikaakin, mutta parempi niin.

Sorsalla

Ilmoittelin Tellua kokeisiin, mutta alokasluokan kokeet ovat olleet tänäkin vuonna niin täynnä, ettei mestaruuden jälkeen päästy mihinkään. Lopulta onnisti ja Lakeuden kokeeseen Peräseinäjoelle 1.10. saatiin toinen tuomari ja sinne tuli meillekin kutsu. Vähän jännitti kuinka Tellu selviää liikkuvasta kokeesta häiriöineen ja onko se ylipäätään valmis kokeeseen.

Tällä kertaa oli kuitenkin onni matkassa, tehtävät olivat meille sopivia ja kaikki meni nappiin. Tuloksena nomeb Alo1 !! Ja meinasin perua edellisenä iltana koko kokeen kun ajattelin ettei koira ehkä hanskaa koetilannetta.

Arvostelu
Tellu

Koe oli mukavasti rakennettu eikä toinen suorittava koirakko kohtuuttomasti häirinnyt, vaikka laukaukset saivat kyllä Tellunkin tähyilemään hakuruudusta markkeeraus paikalle.

Nyt voidaan hyvällä mielin alkaa työstämään jo ylempiin luokkiin tarvittavia taitoja, ensi vuonna Tellu onneksi pääsee ainakin wt:ssä vielä alokasluokkaan. Sen sijaan nomeb:ssä on edessä avoin luokka, mikäli sääntömuutos tulee voimaan ensi vuoden alusta.

Siru ja Tellu

Siru on päässyt sydämensä kyllyydestä metsälle nyt kun Riesaa ei enää ole. Se on varalla pm-kokeeseen, mutta treenattu sen kanssa ei ole juuri lainkaan. Koitan vähän säästellä sitä toivottavasti tuleville metsästysvuosille. Se on jo kyntensä näyttänyt kokeissa enkä usko että se kestäisi voittajaluokkaan vaadittavaa treeniä.

Tellu on Sirun jälkeen ollut hyvin opettavainen koira. Siltä puuttuu Sirun kaiken yli menevä suoraviivaisuus ja keskittymiskyky vain noutamiseen. Mutta se oppii asiat hyvin pienellä määrällä toistoja, ei tosin kestäkään niitä siinä määrin kuin Siru. Sillä on ihan erilainen tapa ratkoa asioita, se metsästää, jopa mennessään linjaa 😁. Mutta siltä hyvin harvoin jää riista löytämättä ja vaikka se on nopea, se käyttää hyvin vainuaan ja ennenkaikkea jää selvittämään hajut. Asia joka on Sirulle ollut aina tosi vaikeaa kun on niin kiire …. Tellu on myös meidän koirista se joka eniten lenkillä tarkistelee riistan hajuja ja liikkuu kauimpana. Hauska koira, joka alkaa nyt kaksivuotiaana olla valmis oikeisiin töihin.

Tellu ❤️

Pennuille kuuluu hyvää, hienosti tulee kuulumisia kummaltakin sisarusparvelta, kiitos siitä !

6.8.2022 kuulumisia

Kesä meni pentuhulinassa ja nyt on pikku hiljaa alettu siirtyä kohti metsästyskauden alkua. Tellu on harjoitellut nomejuttuja ja kerkisimme myös pyörähtää mejäkokeessa heinäkuun lopulla. Koe meni hienosti ottaen huomioon treenijäljet joita taisi olla ihan kaksi kappaletta. Tuloksena avo2 37 pisteellä ja kehut tuomarilta. Harmittavasti juuri ennen kaatoa jäljen päältä lähtenyt jänis vei jälkineen Tellun hukkaan.

Ja oltiinhan me Tellun kanssa flattileirillä treenaamassa ja jalostustarkastuksessa. Osallistuin myös Sirun ja Tellun kanssa leirillä olleeseen ulkomuototuomarikoulutukseen.

Pennuille on nyt rakennettu oma sivu, pentueet -sivu on jotenkin tyhmän näköinen, mutten oikein tiedä mitä sille tekisin. Ajokoiralapset pitäisi myös ehtiä lisäämään jossain välissä.

Ensi viikolla olisi tarkoitus vähän lomailla, kyyhkystys alkaa viikolla ja muutenkin on kaikkea kivaa tiedossa. Kasvatit ovat ahkeroineet kokeissa ja pentujen omistajat pitävät hienosti yhteen yhteyttä, mikäs tässä on siis ollessa💙. Kiitos teille kaikille!

Muutama kuva mökiltä ja sorsastusmaastoista:

3.5.2022 tuloksia, kuulumisia

Tellun virallinen koeura alkoi Kaustisten wt-kokeella 30.4.2022. Ensimmäinen rasti oli kuumottava parityö, jossa haettiin ristiin kaksi ykkösmarkkeerausta. Koira oli jo edellisenä päivänä kovin levoton, joka näin jälkeenpäin ajatellen johtui varmaan ihan liian vähästä liikuttamisesta ja tekemisestä… mutta aina ei työ- ym. muu elämä anna mahdollisuuksia optimoida koetta edeltävää aikaa koiran tarpeiden mukaan. Noudot itsessään oli helpot Tellulle, mutta otteet huolimattomat, josta johtuen pudotti damit ja meinasi vielä lähteä ilman lupaakin noutoon…. pari rasti vielä harjoiteltiin ja seuraava päivä vain katseltiin ja kuunneltiin kun muut teki. Tellu on kotioloissa melko lunki joten en osannut yhtään ajatella että se olisi noin levoton kokeessa, etenkin kun muutama epävirallinen startti on mennyt ihan kivasti. Onneksi aikaa on ja nyt kun asia on tiedossa sille ehtii hyvinkin tehdä jotain ennen seuraavaa koetta, joka on vasta joskus pentujen jälkeen.

Riki ja Nekku kaahailivat itsensä myös nollille, liikaa vauhtia ja liian vähän älliä oli viikonlopun teema muillakin.

Rusti kävi sunnuntaina luonnetestissä oikein itsensä näköisin tuloksin, +190 p. ja laukausvarma. Kakkosen hermot on harvinaista herkkua tänä päivänä!

Elli alkaa olla jo aika iso, vuorokausia takana 48 vrk ja vielä pitäisi pari viikkoa jaksaa. Liina ei ole ainakaan kuvissa vielä yhtä suuren näköinen, sillä on nyt 42 vrk. Toki se on isompi ja pidempirunkoinen kuin Elli. Liina tulee meille viikon päästä jotta se ehtii vähän asettua taloksi ennen omaa synnytystä. Ajattelin myös että ehtivät olla jonkun päivän Ellin kanssa yhtäaikaa ennen kuin kummallakaan on pentuja. Toivottavasti kaikki menee hyvin, melkoinen katras on kummallekin tulossa.

19.4.2022 Liina ultrattu, Rikin luonnetesti, treenikuulumisia

Liina kävi tänään ultrassa ja pentuja oli aika läjä. Eli meillä totisesti on vauhtia ja vaarallisia tilanteita luvassa kesällä. Kaksi isoa pentuetta syntyy vajaan viikon sisällä. kummastakin pentueesta voi vielä tiedustella pentua, Harrilta ajokoiraa (yhteystiedot pentuja -sivulla) ja minulta flattia. Noutajat olisi edelleen toiveissa saada ”oikeisiin töihin”, joko metsälle tai rodunomaisiin kokeisiin harrastamaan, mieluusti tietysti molempiin.

Muutama kuva pääsiäiseltä Liinasta & Teposta, kiitos Heidi ja Tuula!

Riki kävi lauantaina luonnetestissä hulppein tuloksin. Tuomari tykkäsi ja sanoi että koira on oma itsensä ei väliä mitä tapahtuu. Ei paineistu, reagoi heti mutta uhan loputtua on kaikkien kaveri. Kokonaispisteet +203, laukausvarma. Aikalailla optimi harrastuskoira ainakin omaan käteen. Tuohon kun lisää vielä yhteistyöhalun ja hyvät metsästysominaisuudet, niin aika hyvä on lopputulos. Ohessa testipöytäkirja.

Pääsiäisenä ehdittiin Tellun kanssa vähän treenaamaankin. Lumet alkavat vihdoin vähän huveta ja kaikennäköistä on touhuttu. Pitkänä perjantaina Tellu pääsi isompaan porukkaan treenaamaan, tehtävät olivat sille vähän helpompia, suurin hyöty oli ryhmässä olosta. Tätä kyllä pitäisi saada lisää, aika väsynyt koira oli illalla pitkän päivän jälkeen.

Tellu, Siru & Riki
Koko pitkän perjantain jengi

7.4.2022 Riesa, kuulumisia

Eilen tuli päivä joka jokaiselle koiranomistajalle tulee jossain vaiheessa vastaan. Lauman vanhin piti päästää vehreämmille metsästysmaille. Riesa olisi täyttänyt kesäkuussa 11v, ihan ei sinne asti päästy. Muutama viikko sitten koira alkoi kipuilla liikkeessä. Koska tiedossa oli että ainakin selässä on spondyloosia ja muuallakin iän ja käytön tuomaa kulumaa, ei asia mikään yllätys ollut. Riesa sai nivelrikkoon tarkoitettua kipulääkettä joka hetkellisesti auttoikin, mutta parin viikon päästä annostus piti tuplata jotta koira oli oireeton. Koska koiran kivun määrää on vaikea arvioida, ainoa ratkaisu oli päästää Riesa pois. Hieno koira ja mahtava metsästyskoira on poissa❤️

Riesa

Me kutsumme häntä,mutta hän ei käänny enää. Hän on matkalla lapsuutensa metsiin,sinisen kukan ja kultaisen kevään maahan.Siellä laulavat toisenlaiset linnut. -Sirkka Turkka-

Tellu kävi viikonloppuna Pirkan Dameissa ja pärjäsi kivasti! Haussa se vähän kompastui omaan näppäryyteensä kun kaahaili kauas hakualueen taakse useamman kerran ja ehti löytää vain kaksi damia. Ohjaus/markkeerausrasti meni hyvin.

Tellun arvostelu
Matkakaveri Eppu ja Tellu

Parin viikon sisällä kummatkin nartut ovat menossa ultraan, sitten ollaan viisaampia pentuasioiden suhteen.

29.3.2022 valmennusrengas, kuulumisia

Esa Valkonen piti nuorten koirien renkaalle koulutuksen Korpilahdella Surkeella viime sunnuntaina. Aluksi tehtiin tasotsekkaus, jossa yhdessä koiran kanssa vietiin dami, palattiin lähetyspaikalle ja koira sai noutaa heti. Tehtävässä katsottiin kuinka koira seuraa metsässä epätasaisessa maastossa ja kuinka nouto sujuu. Seuraamisessa oli haasteita, joten melkein kaikkiin tehtäviin tästä eteenpäin oli yhdistetty seuraamisen harjoittelu.

Seuraavaksi teimme ryhmäharjoituksen, jossa koirat seurasivat ympyrässä, Esa oli keskellä ja heitti seuraamisen lomassa jokaiselle koiralle markkeerauksen ringin ulkopuolelle. Jotta pääsi noutamaan, piti ensin seurata hyvin ja istua rauhassa ohjaajan sivulla kun heitto tuli. Tämä oli myös hyvä harjoitus nuorelle koiralle kun piti mennä ja tulla muiden koirien ja ihmisten välistä.

seuraamisharjoitus ryhmässä

Tämän jälkeen tehtiin pareittan markkeerausharjoitus, jossa toinen koira oli passissa ja toinen nouti ykkösmarkkeerauksen. Oikeanpuoleiselle koiralle tuli ykkösmarkkeeraus suoraan rinnettä ylös. Heittäjä seisoi tasanteella n. 35 m päässä ja heitti damin itsestään etuviistoon vasemmalle. Koira näki heittäjän ja kaaren, muttei damin putoamispaikkaa. Heitto ei näkynyt kovinkaan hyvin tummassa metsässä. Kun ensimmäinen koira oli noutanut heiton, vaihdettiin paikkoja ja noutanut koira tuli passiin vasemmalle puolelle ja passissa ollut pääsi noutamaan.

Tellu & Zack markkeeraustehtävässä, Tellu passivuorossa, kuva Juho Pajari

Tämän jälkeen tehtiin myös paritehtävänä seuraava harjoitus: seuruutettiin koiria Esan perässä n. 25m rinnettä poikittain kaatuneen puunrungon luokse. Esa piilotti rungon ympärille kaksi damia koirien nähden. Palattiin lähetyspaikalle ja Esa ampui vielä starttipistoolilla laukauksen ohjauksen suuntaan. Oikeanpuoleiselle koiralle tuli taas markkeeraus ylärinteeseen, markkeeraus haettiin heti, jonka jälkeen vasemmanpuoleinen koira haki ohjauksen. Sitten vaihdettiin paikkoja ja tehtiin tehtävät toisinpäin.

Sitten lisättiin samaan tehtävään drive ja muistimarkkeeraus. Ohjausta ei enää motivoitu koiralle, lähetyspaikka oli sama kuin paritehtävässä. Esa lähti kävelemään oikealta vasemmalle ohjauslinjan yli ja heitti mennessään ohjauslinjan päälle damin, jonka nosti pois. Se jälkeen hän käveli vasemmalle aukolle ja heitti markkeerauksen n. 90 asteen kulmaan ohjauslinjasta n. 40 m päähän hangelle. Markkeeraus piti jättää muistiin ja ottaa ensin ohjaus. Koirat myös harjoittelivat ohjauksen yhteydessä tyhjän hajupaikan ylitystä (pois nostettu heitto) ja sitä että linja pidetään vaikka muuallakin on tapahtumia.

Kokeneemmille koirille tehtiin versio jossa avustaja heitti ensin samaan paikkaan ylärinteseen damin kuin paritehtävässä oli ollut ja Esa heitti jälleen häiriön ohjauslinjalle (nostettiin pois), sekä noudettavan  damin vasemmalle aukolle. Ohjaus otettiin jälleen ensin, sen jälkeen vapaavalintaisessa järjestyksessä sivuilla olevat markkeeraukset. Jos ajattelet ristikkoharjoitusta, niin lähetyspaikka oli ristikon keskellä, ohjaus ylhäällä ja markkeeraukset suunnilleen sivuilla vähän etuviistossa lähetyspaikasta, mutta ei kuitenkaan liian lähellä ohjausta.

Tässä tehtävässä tuli jo selkeitä eroja koirien välille. Osalle tuotti tuskaa luopua heitosta ja keskittyä ohjaukseen, osa meni kyllä ohjauspaikalle, muttei malttanut keskittyä siellä etsimiseen vaan yritti juosta markkeeraukselle.

Lopuksi koirat seurasivat pareittan aukon ja metsän rajassa sivusuunnassa rinnettä pitkähkö matka, niin että Esa käveli koirien välissä ja avustaja käveli aukon puolella dami kädessä eikä edes heittänyt mitään. Koirilla ja ohjaajilla oli siis vaikeutena epätaisainen maasto, puut, ”tuomari” joka käveli vieressä sekä vielä ihminen jolla oli dameja ja joka heilutteli niitä kulkiessaan. Aika monta häiriötä siis.

Tellu pärjäsi aika hyvin. Se oli hiven levoton odotuspaikalla, sitä kiinnostaa tällä hetkellä kaikki hajut ja lieviä valeraskausoireita on myös, joten se ei ehkä ihan parhaimmillaan ollut. Tehtävät se teki kuitenkin hyvin, hyvät ylösotot, ei metsästystä dami suussa, pääosin myös hyvät otteet ja kauniit luovutukset. Noudot oli sille helppoja, ainut missä vähän oli epävarmuutta oli ohjaukselle meno kahden markkeerauksen välistä. Mutta siinäkin se piti hyvin linjan, ehkä vähän meni hitaammin kuin normaalisti. Seuraaminen oli aika ajoin väljää, parille heitolle se nytkähti ennen lähetystä, mutta muuten ei mitään isompia ongelmia.

Tellu palauttaa ohjausdamia, kuva Juho Pajari

Tellu seuraa hyvin jos ei ole häiriötä, mutta sunnuntaina sillä oli vaikeuksia keskittyä kun ympärillä oli paljon hajua ja tapahtumia. Se ei myöskään osaa kääntyä sivullani kun vaihdan rintamasuuntaa, vaan jää eteen tai taakse poikittain, mikä paljastui kun ajattelin kääntyä jotta se näkee Esan viimeisen heiton. Hihnalla tämänkin olisi saanut onnistumaan, mutta toisaalta nyt on selvillä ettei se vaan osaa vielä.

kaunis luovutus, kuva Juho Pajari

Tykkäsin myös siitä että se jaksoi keskittyä koko päivän aina kun sen oma vuoro oli. Tosin siihen varmaan auttaa se että olemme aika lailla erossa muista odottaessa enkä anna sen juuri seurustella muiden kanssa. Kävin myös useasti tekemässä sen kanssa pienen kävelylenkin jossa se sai haistella ja käydä pissalla ja sitten tehtiin vähän pysäytyksiä, seuraamista heittopalkalla, muutama sivusuuntaharjoitus ym., jotta se malttoi sitten odotuspaikalla istua käskyn alla. Noitten pikkutehtävien tekeminen odotusajalla on myös keskittymistä minuun muitten koirien tai hajujen sijaan. Toivottavasti tällä taktiikalla Tellusta tulee helppo koekoira joka osaa levätä kokeessa kun tilaisuus siihen on.

opitun prosessointia…

Ensi lauantaina on ohjelmassa Pirkan Damit, katsotaan miten siellä sujuu. Pitäisi myös alkaa miettiä ihan oikeitakin kokeita Tellulle jossain kohtaa. Pennut tulevat kesken koekauden, joten startit jäävät tänä vuonna vähiin, toivottavasti kuitenkin jokunen wt- ja nomeb-koe ehditään käydä.

Elli ja Liina ovat saaneet herpesrokotteen, nyt sitten odotellaan ultraa.

24.3.2022 astutukset ohi, kuulumisia

Meidän tuplapentuprojektin ensimmäinen osa on onnistuneesti ohi. Elli astutettiin 15.3. ja pennut tulevat syntymään toukokuun puolessavälissä. Liina piti vähän jännityksessä, sen proge nousi hitaasti ollen 14.3. 0,2 (8.pv), 17.3. 2,6 (11.pv) ja 19.3. 4,0 (13 pv). Koska pelkona oli että proge ottaa loppukirin, kokeiltiin ensimmäisen kerran jo lauantaina vaikka tiedossa oli että on vähän aikaista. Ja niin olikin, pariskunta oli kyllä hyvin otettu toisistaan mutta valmista ei vielä oikein tullut. Sunnuntaina sitten tuli, koirat jäivät nalkkiin 10 min lämmittelyn jälkeen. Itse lähdin jo sunnuntaina ajamaan takaisin kotiin ja Liina ja Teppo tapasivat vielä maanantaina yhtä hyvin tuloksin. Todennäköisesti yksikin kerta olisi riittänyt. Astutuspäivät olivat 14. ja 15. juoksupäivä. Liinan pennut tulevat syntymään n 5pv Ellin pentujen jälkeen, joten touko-heinäkuulla tuskin tulee olemaan vapaa-ajan ongelmia…

Tähän tietoon kaikki flattipennut pääsevät metsälle ja metsästyskokeisiin, tästä olen tosi onnellinen!

Tellulta jäi astutusreissun vuoksi talvinomen startti väliin ja itseltä talkoilut kyseisessä tapahtumassa. Viikonloppuna pääsi kyllä hyvin kisatunnelmiin somea seuraamalla niin hyvässä kuin pahassa. Lämpimästi kehotan kaikkia kokeilemaan talkoilua. Se avartaa kummasti näkemystä siitä mitä kaikkea pitää ottaakaan huomioon isoa tapahtumaa järjestettäessä. Etenkin jos satut tekemään sitä etukäteisduunia joka ei koepäivänä näy missään ja olemaan paljon tekemisissä maksavien asiakkaiden kanssa. Keskustelu on aina hyvästä ja auttaa kehittämään tapahtumaa. Mutta omien mielipiteiden esittäminen faktoina ja talkoolaisten väheksyminen eivät sitä tee. Koepaikalla kaikki oli ilmeisesti mennyt hyvin ja ihmiset olleet tyytyväisiä. Hyvä niin!

Tulevana viikonloppuna on valmennusrenkaan toinen koulutus! Tellu on ollut viime päivät vähän alavireinen juoksuista ollen nyt suunnilleen kantoaika. Toivottavasti tekeminen saa sen olon kohenemaan.

Tellu, Siru ja Riesa jäällä nauttimassa keväästä.

15.3.2022 kuulumisia, pentusuunnitelmia

Kevät tulee kohisten ja sitä myöten harrastuskausi myös. Valmennusrengas käynnistyi parisen viikkoa sitten vauhdikkaasti kahden päivän koulutuksella Mäntsälässä. Kouluttajina olivat Riitta Väisänen ja Jori Saastamoinen. Tellu selvisi pääosin tehtävistä oikein hienosti ja olen siihen tosi tyytyväinen! Muutama vähän pidemmäksi aikaa muistiin jäänyt ohjaus siltä vielä unohtui kun tapahtumia oli paljon ennen omaa noutovuoroa. Mutta hienosti Tellu jaksoi keskittyä kaksi päivää! Pääsimme myös kyläilemään ihanan Pati – velipuolen luona 😍.

Lauantain koulutus kevätauringossa
sunnuntain koulutus

Viime lauantaina Tellu starttasi epävirallisessa noutajien kokeessa Uudenmaan Ohjuksessa Järvenpäässä. Tehtävät olivat helppoja, mutta arvostelussa tuli kyllä eroja koirien välille siitä huolimatta. Kokeessa oli kolme rastia: ohjaus, markkeeraus, ja hakutehtävät. Ohjauksessa oli seuraamisosio jossa sai pitää koiran kiinni tai irti. Tellu oli irti ja damilta palatessa kohti lähetyspaikkaa se seurasi hiven väljästi, josta lähti piste. Itse ohjaus meni nappiin. Seuraavaksi tehtiin kaksi lyhyttä ykkösmarkkeerausta, joista tuli täydet pisteet. Lopuksi haku, jossa Tellu onnistui vaihtamaan yhden damin, josta rokotettiin kaksi pistettä. Hyvä kokonaisuus, perusasioissa vielä ihan pikkuisen viilattavaa, muu muuten näytti hyvältä.

Aarre ja Tellu Uudenmaan Ohjuksessa

Myös penturintamalla alkaa tapahtua. Elli astutettiin tänään Rambolla. Pentujen odotettu syntymäaika on viikolla 20 toukokuun puolessa välissä. Liina aloitti myös juoksun ja nyt ollaan peukut pystyssä että Liinan astutus onnistuu myös. Lisätietoja tulee pentuja -sivulle sitä mukaan kun on kerrottavaa.

14.2.2022 valmennusrengas, kuulumisia

Koska sekä Ellin että Liinan juoksut antavat odottaa itseään turhankin kauan, on ollut aikaa jännittää rotuyhdistyksen valmennusrenkaan valintoja. Ilmoitin Tellun nuorten koirien renkaaseen vähän sillä oletuksella ettei kuitenkaan päästä. Se sai kuitenkin paikan, mikä kyllä ilahduttaa kovin ohjaajaa! Ja tsemppaa myös työkiireiden lomassa löytämään treeniaikaa, kun tietää että kohta tulee palautetta kaikista lepsuiluista….

Kasvateista Nekku (Fiuko) nappasi paikan kokeneiden koirien renkaassa ja Vinha (Hanga) on siellä varalla.

Se sen sijaan ei ilahduta, että renkaaseen päässeiden puolesta ei oikein tunnuta osaavan iloita, ei tänä vuonna sen paremmin kuin viime vuonnakaan. Toivottavasti rodunomaisten lajien parissa vallinnut hyvä yhteishenki ei ole katoamassa, koska siinä tehdään karhunpalvelus koko rodulle. Ihan kuin näiden lajien parissa liikaa olisi nytkään harrastajia.

Renkaaseen pääsy itsessään ei ole mikään meriitti, vaan aloitus kovalle työlle ja sitoutumiselle. Tai ainakin pitäisi olla. Jo viime vuonna tuli palautetta siitä että nyt sitten harrastus loppuu ennenkuin alkoikaan, kun paikkaa ei tullut. Mikä on tietysti ikävää, mutta tuskin rotuyhdistyksellä ikinä on sellaisia resursseja että suuri joukko kokemattomia ohjaajia ja koiria saadaan koekuntoon ilman että se koiran omistaja on itse se kantava voima prosessissa. Vastuu edistymisestä on kuitenkin aina ohjaajalla itsellään, eikä kaikille ole mahdollista tarjota paikkaa. Ja tänä päivänä on runsaasti mahdollisuuksia kouluttautua muuallakin kuin renkaassa. Kurjaa silti että hyviä koiria jää ulkopuolelle.

Toivottavasti rengas jatkuu myös tulevaisuudessa. Järjestöön myös varmasti mahtuu lisää aktiivisia tekijöitä.

Tellun kanssa olisi tarkoitus käydä testaamassa koekuntoa kevään epävirallisissa kokeissa, ja varmaan jokunen wt-koekin keväälle osuu. Viikonloppuna Tellu oli kolmisen tuntia muutaman koiran treeniryhmässä ja selvisi yllättävänkin hyvin. Se alkaa olla valmis siihen että ympärillä tapahtuu ja silti pitää keskittyä omiin tehtäviin. Pikkuhiljaa lisätään vaikeusastetta, eiköhän siitä ihan hyvä tule.

Riki ja Tellu viikonloppuna