Kasvatus

Kaikki Korven Akan -koirat Koiranetissä

Kasvattien epäviralliset meriitit (rotumestaruudet, kiertopalkinnot ym.) ja ulkomaiset koetulokset:

Korven Akan Tuittu :

2015 Juniorimestaruuden 3. sija

2016 WT-tulokas

2017 Flattimestaruuden 4. sija ,Roksun Tuoppi (finaalin nuorin koira)

2018 WT-mestaruuden avoimen luokan paras koira, Suomen joukkueessa Englannissa Euro Challenge -kilpailussa 4. sija

2019 Pietun Pysti Flattimestaruudessa

2020 Flattimestaruuden 5. sija

2021 Suomen joukkueessa Tanskassa Pm-kokeessa, joukkueen sijoitus 4. 

Korven Akan Hanga :

2022 Flattimestari

2022 Nordic Cup 3. sija, toimitsijoiden valinta

Korven Akan Kirnulintu:

2020 Juniorimestari, Musta Varis, Viltin Malja

2021 Kisällin 2. sija

2023 Flattimestaruuden Finaaliin, ei sijoitusta

2024 flattien wt-mestaruuden wt-haastaja (avoimen luokan paras flatti)

Korven Akan Katajalintu:

2023 Juniorimestaruuden 3. sija

Korven Akan Pohjanlintu:

2023 Juniorimestaruuden 5. sija

2024 nomeb alo Norja excellent

Korven Akan Piilihaukka

2024 Juniorimestaruuden 2. sija

2024 nomeb alo Norja very good, wt alo1/ 87p., luokkavoitto

Olen Riitta Koivisto,  yrittäjä Jämsästä. Noutajaharrastukseni alkoi 1998 novascotiannoutaja Roopen kanssa. Tolleri oli vielä silloin harvinainen rotu ja onneksi pääsimme heti alusta asti hyvään treeniporukkaan Mäntän Seudun Nuuskuihin. Vuonna 2001 tuli samanrotuinen Turpo, vuonna 2007 sileäkarvainen noutaja Akka  ja tällä hetkellä harrastuskoiran virkaa toimittavat  kolme sileäkarvaista noutajaa. Käymme metsällä syksyisin sekä mahdollisuuksien mukaan metsästyskokeissa ja muutenkin koirien kanssa touhuaminen treenaamisineen ja lenkkeilyineen vie suurimman osan vapaa-ajasta. Taloudesta löytyy myös suomenajokoiria.

Olen toiminut perustottelevaisuuskouluttajana JSPKH Ry:ssä (Jämsän Seudun Palveluskoiraharrastajat Ry) ja kouluttanut perusasioita ja noutokoulutusta Mäntän Seudun Nuuskuissa. Olen käynyt myös tokokoulutusohjaaja- ja nomekoulutusohjaaja kurssit. tokoilut on tosin Roopen ja Turpon jälkeen jääneet. Kokeissa talkoilen vuosittain, olen toiminut myös Mäntän Seudun Nuuskujen sihteerinä ja Novascotiannoutajat Ry:n nometoimikunnan vetäjänä, sekä viimeisimpänä Suomen Sileäkarvaiset Noutajat Ry:n nometoimikunnassa.

Kävin kasvattajan peruskurssin v. 2005.  Monet vuodet kokeita katselleena ja  kouluttajana ovat luoneet vahvan näkemyksen siitä, minkälainen on  rodunomainen noutaja. Valitettavasti ei ole enää itsestään selvää, että noutaja  ylipäätään noutaa tai on kiinnostunut riistasta. Osin tämä on tietysti koulutus- ja yhteistyökysymys, mutta osansa on koiran ominaisuuksillakin.

Hyvä noutaja on mielestäni helposti koulutettavissa metsästyskoiraksi, mutta kouluttaa se täytyy – jokainen sitten päättää mikä on riittävä taso juuri hänen koiralleen. Turhan usein nuori noutaja viedään liian nuorena metsälle ja unodetaan peruskoulutuksen merkitys. Noutaminen on noutajan koulutuksessa se kaikkein helpoin asia, se osaa sen jo, olettaen että asiaan on jalostuksessa kiinnitetty huomiota. Sen sijaan kaikki muut metsällä ja kokeissa ja myös normielämässä tarvittavat taidot sille pitää opettaa. Tämä usein unohtuu pennun tullessa taloon ja muistuu mieleen siinä vaiheessa kun koiralla on jo ongemia riistan tai damin luovuttamisessa, luoksetulossa, metsällä irti pitäessä yms.

Sileäkarvainen noutaja

Flatti on parhaimmillaan erittäin työintoinen ja sitkeä metsästyskoira. Se on noutajaroduista vilkkaimpia  ja tarvitsee määrätietoisen ja johdonmukaisen kasvatuksen. Terveyden osalta suurimmat ongelmat ovat  erilaiset syövät ja sydänviat, jotka laskevat rodun keski-iän alle kymmeneen vuoteen.  myös allergioita ja atopiaa on jonkin verran. Luuston osalta flatin tilanne on mielestäni hyvä.

Flattia voi lämpimästi suositella metsästys- ja harrastuskoiraksi. Metsästys- tai metsästyskoekoiraa etsivän kannattaa kuitenkin ehdottomasti  vaatia pennun vanhemmillta näyttöä metsästysominaisuuksista. Hyväksytty taipumuskoe (NOU1) on ”pääsylippu” metsästyskokeisiin ja  osoitus siitä, että koiralla on perusasiat kunnossa. Se on minimivaatimus, joka jokaisen jalotuskoiran tulisi täyttää. Taipumuskoe ei ole tehtäviltään vaikea ja testaa mm. koiran laukauksensietoa, riistankäsittelyä ja työskentelyhalua vedessä ja maalla, sekä itseluottamusta.  Hyvät taipumukset omaava koira menee taipparista helposti läpi.  Suomen Noutajakoirajärjestö Ry:n sivuilla on tietoa noutajien kanssa harrastamisesta ja rodunomaisista lajeista.

Rotujärjestön sivuilta löytyy kattava info rodusta, luethan sivut läpi huolella ennen päätymistä flattiin.

Suuri ongelma rodussa tällä hetkellä on se, että yhä harvempi koira päätyy metsästyskoeharrastajille tai metsästäjälle kaveriksi. On paljon hyviä koiria, mutta niiden kapasiteetti ei tällä hetkellä tule esille. Jalostuksessa asiaan kannattaisi kyllä kiinnittää huomiota nykyistä enemmän. Noutajien metsästyskokeita harrastavat valitsevatkin enimmäkseen tänä päivänä käyttölinjaisen labradorin tai kultaisen, koska niissä on enemmän laadukasta tarjontaa. Hyvä flatti ei yhtään häpeä näiden rinnalla, päinvastoin. Flatti vaatii ehkä kouluttajaltaan vähän enemmän, mutta on aivan kelpo peli edellämainittujen rotujen joukossa.

Tässä linkki Pärssisen Pipan käännökseen englantilaisen metsästysjulkaisun jutusta, jossa ihmetellään aikoinaan valtarotuna olleen flatin katoamista Englannissa kokeista ja jahdeista:

Kasvatus

Pentuja tulee harvakseltaan. Tykkään odottaa ja katsoa rauhassa millaisiksi koiriksi kasvattini kehittyvät, ennenkuin teen seuraavan yhdistelmän. Toivon, että kasvattamani koirat ovat rodunomaisia toimivia metsästyskoiria, joilla on hyvät eväät pitkään terveeseen elämään aktiivisina perheenjäseninä.

Pennut saavat mukaansa hoito- ja koulutusohjeet ja minkä tahansa asian tullessa mieleen saa ja pitää  soittaa – usein ongelmatkin ratkeavat helpommin kun niihin pääsee heti puuttumaan.  Noutajan pentu tarvitsee johdonmukaisuutta, määrätietoisuutta ja rakkautta sopivassa suhteessa. Noutaja on aktiivinen koira, joka tarvitsee mielestäni muutakin tekemistä kuin vain oleilua ja lenkillä käyntiä.

Pennut tulevat ensisijaisesti menemään koteihin, joissa ne pääsevät metsälle ja myös metsästyskokeisiin.  Järjestän koulutusta kasvateille säännöllisin väliajoin ja haluan kuulla kasvateistani myös jatkossa. Toivon myös, että kasvatit käyvät 1-2 kertaa näyttelyssä ja että ne lonkkakuvataan, sekä tutkitaan polvet, kyynärät ja silmät. Järjestän joka pentueelle joukkokuvauksen, kun pennut ovat vähän yli vuoden iässä.

Toivon kasvattavani koiria, joilla olisi pitkä hyvä terve elämä metsästys- ja harrastuskoirana, kuin myöa perheenjäsenenä.