Jalostukseen käytettävissä sopiville nartuille FI KVA-PEKO Korven Akan Poutahaukka ”Noki”.
Noki on vahvarakenteinen keskikokoinen uros. Se on käynyt kahdesti näyttelyssä ja saanut junioriluokasta eh:n ja kesällä 2026 käyttöluokasta eri:n. Arvostelut ovat nähtävissä koiranetissä. Sen ulkonäölliset puutteet ovat suorahko etuosa ja hieman korkea häntä. muutoin se on kokoonsa nähden kompakti ja hyvät mittasuhteet omaava uros.
Noki läpäisi taipumuskokeen toisella yrittämällä kesällä 2026. Ensimmäinen yritys edellisenä vuonna ei vielä tuottanut tulosta koiran ihmetellessä variksia hakuruudussa. Nokin päätyö on ihmisten ja esineiden etsintä ja näiden asioiden erottelu ei vielä nuorelta kokemattomalta koiralta onnistunt. Muutaman varistreenin jälkeen taipparit menivät helposti läpi ja etenkin kani oli Nokille mieluinen riista. Sillä on erinomainen riistankäsittely kaikilla näkemilläni riistoilla ja tällä hetkellä erittäin hyvä käsitys siitä mitä milloinkin ollaan etsimässä.
Noki on terve lukuunottamatta virtsakiviä, jotka jäivät kertaluonteiseksi vaivaksi ainakin tällä erää – sekä sen toinen kyynärä on 1. Asia joka tuskin tulee koiraa haittaamaan, mutta kannattaa toki huomioida jalostuksessa.
Kuten Nokin omistaja Maarit Rokkamäki alempana kirjoittaa, Noki on sielultaan työkoira ja tämä pitää huomioida myös mahdollisten tulevien pentujen koteja valitessa. Pennuista tulee varmasti tarmokkaita ja energisiä työkoiria joilla on myös omaa tahtoa.
Itse tykkään tästä koirasta kovasti. Vaikka se ei ehkä ole sieltä helpoimmasta pääästä, se on vahvahermoinen, luottaa itseensä ja omaa erinomaisen työskentelykapasiteetin. Se on luonnetestattu hieman pehmeäksi – asia joka kyllä tällä koiralla helpottaa kouluttamista, ja se on myös miellyttämishaluinen. Minuun voi ottaa yhteyttä jos Noki kiinnostaa. Lähinnä tässä takana on ajatus saada Nokille jälkeläisnäyttöä ja saada siirrettyä etenepäin rutkasti hyviä ominaisuuksia, sekä myös säilyttää näitä vanhoja sukulinjoja jotka itselleni ovat hyvin rakkaita. Koira ei tästä myöskään nuorene ja vaikka aikaa vielä onkin, niin olisi harmi jos se jäisi kokonaan käyttämättä.
Nartun osalta mietitään Maaritin kanssa tapauskohtaisesti olisivatko nämä hyvä yhdistelmä, mitään suuria vaatimuksia meillä ei ole. Toivon kuitenkin että sukujen osalta yhdistelmä olisi monipuolinen, sukusiitosprosentti pieni ja että käytettäisiin mahdollisuuksien mukaan sukuja joita ei ole jo suurissa määrin käytetty.
Nokin ja sisarusten ja lähisuvun terveys- ja muita virallisia tuloksia voi käydä katsomassa Koiranetistä:



Maaritin kuvaus Nokista:
Noki on luonteeltaan aika temperamenttinen kaveri, vaikka se on yleensä hyvin kiltti. Kotona oman perheen kanssa se on rauhallinen ja huomaamaton. Se ei ole ikinä tuhonnut yksin ollessaan mitään. Pennusta alkaen se on hakeutunut omiin oloihinsa nukkumaan. Välillä se nukkuu kainalossa päikkärit.
Missään nimessä Noki ei kuitenkaan ole mikään sohvakoira. Jo parin-kolmen päivän toimettomuus alkaa kyllä näkyä. Vahtiviettiä siltä löytyy ja kertoo hyvin kuuluvalla äänellä jos joku pihaan tulee. Käytännössä Noki on aina kotona vapaana ja pysyy pihassa.
Koulutuksessa ja kotonakin sen kanssa on oltava hyvin mustavalkoinen ja johdonmukainen. Se oppii asiat nopeasti, mikäli sen viretila on oikea. Se haluaa tehdä töitä ja eipä tarvitse kyllä siihen tehoja lietsoa. Noki ei ole mikään ahne koira, mutta palkauttuu niin ruualla, kuin lelullakin. Se ottaa myös hyvin laumapalkan vastaan ja haluaa yleensä miellyttää minua. Temperamentti näkyy hyvin periksiantamattomuutena etsintätyöskentelyssä. Noki on hyvin itsevarma koira ja harvoin kyselee ohjaajalta apua hyvin opituissa tehtävissä.
Uinti on Nokille mieleistä ja ei kaihda eri paikoista veteen menoa.
Terveyden osalta eläinlääkärin lompakkoa ei liiemmin ole paisutettu. Rokotukset ja viralliset terveystutkimukset. Virtsakivet löytyivät vahingossa selkäkuvien yhteydessä ja nekin liukenivat pienellä ruokavalion muutoksella. Kalsiumia oli ollut liikaa ruokinnassa. Kutinoita tai mitään iho-oireita ei ole ollut lainkaan.
Kyhnärpäistä toinen oli 1, se on kuvattu 1- vuotiaana ja uudelleen 2-vuotiaana. Muutos oli pysynyt ennallaan ja ei ole edennyt. Kyynärpäätä ei oireile mitenkään. Lonkat, selkä, polvet ja silmät ovat terveet.
Noki liikkuu paljon vapaana metsässä.
Kaikki Korven Akan -koirat Koiranetissä
Rotuyhdistyksen sivuilta löytyvä KasvattajaExtra -julkaisu
Vuoden 2025 metsästyskoirakasvattaja kennel Korven Akan
Kasvattien epäviralliset meriitit (rotumestaruudet, kiertopalkinnot ym.) ja ulkomaiset koetulokset:
2015 Juniorimestaruuden 3. sija
2016 WT-tulokas
2017 Flattimestaruuden 4. sija ,Roksun Tuoppi (finaalin nuorin koira)
2018 WT-mestaruuden avoimen luokan paras koira, Suomen joukkueessa Englannissa Euro Challenge -kilpailussa 4. sija
2019 Pietun Pysti Flattimestaruudessa
2020 Flattimestaruuden 5. sija
2021 Suomen joukkueessa Tanskassa Pm-kokeessa, joukkueen sijoitus 4.
2022 Flattimestari
2022 Nordic Cup 3. sija, toimitsijoiden valinta
2020 Juniorimestari, Musta Varis, Viltin Malja
2021 Kisällin 2. sija
2023 Flattimestaruuden Finaaliin, ei sijoitusta
2024 flattien wt-mestaruuden wt-haastaja (avoimen luokan paras flatti)
2023 Juniorimestaruuden 3. sija
2023 Juniorimestaruuden 5. sija
2024 nomeb alo Norja excellent
2025 nomeb avo Norja good
2025 nomeb avo Tanska good, mukana Suomen Pm-joukkueessa
2024 Juniorimestaruuden 2. sija
2024 nomeb alo Norja very good, wt alo1/ 87p., luokkavoitto
2025 nomeb alo Norja very good
2025 Pelastuskoirien käyttöönottotarkastus – hyväksytty

Olen Riitta Koivisto, yrittäjä Jämsästä. Noutajaharrastukseni alkoi 1998 novascotiannoutaja Roopen kanssa. Tolleri oli vielä silloin harvinainen rotu ja onneksi pääsimme heti alusta asti hyvään treeniporukkaan Mäntän Seudun Nuuskuihin. Vuonna 2001 tuli samanrotuinen Turpo, vuonna 2007 sileäkarvainen noutaja Akka ja tällä hetkellä harrastuskoiran virkaa toimittavat kolme sileäkarvaista noutajaa. Käymme metsällä syksyisin sekä mahdollisuuksien mukaan metsästyskokeissa ja muutenkin koirien kanssa touhuaminen treenaamisineen ja lenkkeilyineen vie suurimman osan vapaa-ajasta. Taloudesta löytyy myös suomenajokoiria.
Olen toiminut perustottelevaisuuskouluttajana JSPKH Ry:ssä (Jämsän Seudun Palveluskoiraharrastajat Ry) ja kouluttanut perusasioita ja noutokoulutusta Mäntän Seudun Nuuskuissa. Olen käynyt myös tokokoulutusohjaaja- ja nomekoulutusohjaaja kurssit. tokoilut on tosin Roopen ja Turpon jälkeen jääneet. Kokeissa talkoilen vuosittain, olen toiminut myös Mäntän Seudun Nuuskujen sihteerinä ja Novascotiannoutajat Ry:n nometoimikunnan vetäjänä, sekä viimeisimpänä Suomen Sileäkarvaiset Noutajat Ry:n nometoimikunnassa.
Kävin kasvattajan peruskurssin v. 2005. Monet vuodet kokeita katselleena ja kouluttajana ovat luoneet vahvan näkemyksen siitä, minkälainen on rodunomainen noutaja. Valitettavasti ei ole enää itsestään selvää, että noutaja ylipäätään noutaa tai on kiinnostunut riistasta. Osin tämä on tietysti koulutus- ja yhteistyökysymys, mutta osansa on koiran ominaisuuksillakin.
Hyvä noutaja on mielestäni helposti koulutettavissa metsästyskoiraksi, mutta kouluttaa se täytyy – jokainen sitten päättää mikä on riittävä taso juuri hänen koiralleen. Turhan usein nuori noutaja viedään liian nuorena metsälle ja unodetaan peruskoulutuksen merkitys. Noutaminen on noutajan koulutuksessa se kaikkein helpoin asia, se osaa sen jo, olettaen että asiaan on jalostuksessa kiinnitetty huomiota. Sen sijaan kaikki muut metsällä ja kokeissa ja myös normielämässä tarvittavat taidot sille pitää opettaa. Tämä usein unohtuu pennun tullessa taloon ja muistuu mieleen siinä vaiheessa kun koiralla on jo ongemia riistan tai damin luovuttamisessa, luoksetulossa, metsällä irti pitäessä yms.
Sileäkarvainen noutaja
Flatti on parhaimmillaan erittäin työintoinen ja sitkeä metsästyskoira. Se on noutajaroduista vilkkaimpia ja tarvitsee määrätietoisen ja johdonmukaisen kasvatuksen. Terveyden osalta suurimmat ongelmat ovat erilaiset syövät ja sydänviat, jotka laskevat rodun keski-iän alle kymmeneen vuoteen. myös allergioita ja atopiaa on jonkin verran. Luuston osalta flatin tilanne on mielestäni hyvä.
Flattia voi lämpimästi suositella metsästys- ja harrastuskoiraksi. Metsästys- tai metsästyskoekoiraa etsivän kannattaa kuitenkin ehdottomasti vaatia pennun vanhemmillta näyttöä metsästysominaisuuksista. Hyväksytty taipumuskoe (NOU1) on ”pääsylippu” metsästyskokeisiin ja osoitus siitä, että koiralla on perusasiat kunnossa. Se on minimivaatimus, joka jokaisen jalotuskoiran tulisi täyttää. Taipumuskoe ei ole tehtäviltään vaikea ja testaa mm. koiran laukauksensietoa, riistankäsittelyä ja työskentelyhalua vedessä ja maalla, sekä itseluottamusta. Hyvät taipumukset omaava koira menee taipparista helposti läpi. Suomen Noutajakoirajärjestö Ry:n sivuilla on tietoa noutajien kanssa harrastamisesta ja rodunomaisista lajeista.
Rotujärjestön sivuilta löytyy kattava info rodusta, luethan sivut läpi huolella ennen päätymistä flattiin.
Suuri ongelma rodussa tällä hetkellä on se, että yhä harvempi koira päätyy metsästyskoeharrastajille tai metsästäjälle kaveriksi. On paljon hyviä koiria, mutta niiden kapasiteetti ei tällä hetkellä tule esille. Jalostuksessa asiaan kannattaisi kyllä kiinnittää huomiota nykyistä enemmän. Noutajien metsästyskokeita harrastavat valitsevatkin enimmäkseen tänä päivänä käyttölinjaisen labradorin tai kultaisen, koska niissä on enemmän laadukasta tarjontaa. Hyvä flatti ei yhtään häpeä näiden rinnalla, päinvastoin. Flatti vaatii ehkä kouluttajaltaan vähän enemmän, mutta on aivan kelpo peli edellämainittujen rotujen joukossa.
Tässä linkki Pärssisen Pipan käännökseen englantilaisen metsästysjulkaisun jutusta, jossa ihmetellään aikoinaan valtarotuna olleen flatin katoamista Englannissa kokeista ja jahdeista:
Kasvatus
Pentuja tulee harvakseltaan. Tykkään odottaa ja katsoa rauhassa millaisiksi koiriksi kasvattini kehittyvät, ennenkuin teen seuraavan yhdistelmän. Toivon, että kasvattamani koirat ovat rodunomaisia toimivia metsästyskoiria, joilla on hyvät eväät pitkään terveeseen elämään aktiivisina perheenjäseninä.
Pennut saavat mukaansa hoito- ja koulutusohjeet ja minkä tahansa asian tullessa mieleen saa ja pitää soittaa – usein ongelmatkin ratkeavat helpommin kun niihin pääsee heti puuttumaan. Noutajan pentu tarvitsee johdonmukaisuutta, määrätietoisuutta ja rakkautta sopivassa suhteessa. Noutaja on aktiivinen koira, joka tarvitsee mielestäni muutakin tekemistä kuin vain oleilua ja lenkillä käyntiä.
Pennut tulevat ensisijaisesti menemään koteihin, joissa ne pääsevät metsälle ja myös metsästyskokeisiin. Järjestän koulutusta kasvateille säännöllisin väliajoin ja haluan kuulla kasvateistani myös jatkossa. Toivon myös, että kasvatit käyvät 1-2 kertaa näyttelyssä ja että ne lonkkakuvataan, sekä tutkitaan polvet, kyynärät ja silmät. Järjestän joka pentueelle joukkokuvauksen, kun pennut ovat vähän yli vuoden iässä.
Toivon kasvattavani koiria, joilla olisi pitkä hyvä terve elämä metsästys- ja harrastuskoirana, kuin myöa perheenjäsenenä.








