Elokuu on alkamassa ja metsästyskausi jo ihan nurkan takana, sekä myös tulevana viikonloppuna flattimestaruus! Oikeastaan ihan hyvä että suunnitellut koestartit alkavat kohta olla ohi, koko heinäkuu on nimittäin menty tukka putkella yrittäen treenata koiria edes jotenkin koekuntoon. Mukavaa, mutta aikaavievää kun ei niitä harjoituksia kotipihasta käsin tehdä. Itselläni alkaa ainakin työpäivän päälle ajettu tunti suuntaansa ja parin kolmen tunnin treenit kohteessa useamman kerran viikossa tuntua ennenpitkää. Mutta, tehdään mitä ehditään ja se saa luvan riittää 👍. Tavoitteet on jokatapauksessa saavutettu (Minnin taipparit).
Siinä Minnin sivussa treenattu Tellu käväisi oman yhdistyksen kokeessa viikonloppuna. Oli oikein mukava ja helpohko avoimen luokan koe. Rouva oli kuitenkin sitä mieltä että isot sorsat ja fasaanit voi palauttaa vähän miten tykkää, josta johtuen tulos tippui kolmoseen. Ainahan se on aika löysäsuinen ollut ja tämä menee myös omaan piikkiin, kun en ole asiasta huolehtinut. Mutta ei se nyt aiemmin ihan noin huolimaton ole ollut. Katsotaan korjaako metsällä käynti ongelman….
Mutta siis erittäin positiivinen suoritus muutoin, ohjaus ei mennyt ihan vettä pitkin kohteeseen saakka niinkuin piti, mutta oli ihan ohjattavissa riistalle saakka. Jäätävän hyvät markit (jotka oli se juttu tässä kokeessa), sekä hyvävauhtinen tehokas haku. Koira oli muutoinkin kivassa vireessä, rento ja iloinen, helppo ohjattava. Luulen että sterkka on tehnyt vaan hyvää Tellulle. Ja myös Minnin tulo treeni-ikään, kilpailu sopii sille myös.
Alla Maija Haltsosen ottamia kuvia Tellusta.
Myös Janne ja Kössi kävivät alokasluokassa avaten koeuran hienosti kolmostuloksella! Vähän vielä rutiinia lisää niin hyvä tulee.
Minni oli nollakoirana alossa, tehtävät sujuivat muuten hyvin, mutta haku oli vielä vähän hankala hahmottaa tuossa maastossa, kun olisi pitänyt kattaa aluetta monenlaisten maastorajojen ja eri maastotyyppien yli. Se on kuitenkin vielä aika kokematon ja kun intoa on paljon niin pää väsyy nopeasti.
Sitten vähän huonompia uutisia terveysasioihin liittyen. Alankomaissa on todettu kahdessa pentueessa ataksiaa, joka on aivoperäinen oletettavasti perinnöllinen sairaus. Koirat kuolevat/lopetetaan nuorena. Pentueet ovat samasta emä- ja isälinjasta. Suomenajokoirilla on ollut ataksiaa ja se on saatu nykyään melkein kokonaan pois kattavalla geenitestauksella. Tähän flattien versioonkin on olemassa testi. Jossain kohtaa täytyy varmaan ottaa asiaksi testata omat koirat. En ole tähän ehtinyt vielä paljoa perehtyä, katsotaan mitä tuleman pitää.
…avainasemassa tässä(kin) on avoimuus ja se että sairastuneet pennut toimitettaisiin avattavaksi. Rotu alkaa olla geneettisesti niin ahtaalla, että ongelmien matonallelakaisulla kaivamme vaan itsellemme syvemmän kuopan. Jossain kohtaa on jokatapauksessa pakko siirtyä roturisteytykseen jos flatti halutaan säilyttää ja mitä enemmän on kuormaa josta ei tiedetä terveysasioissa, sitä huonompi lopputulos tulee olemaan.
…ja tässä tiedote asiasta: