23.7.2020 Kuulumisia, Riesan mejäkoe

Heinäkuun alku on mennyt ihmetellessä Sirun sitkeää ontumaa, joka ehkä toivottavasti alkaisi nyt olla ohi. Kahdesti käytin sitä hierojalla ja kahdesti osteopaatilla ja nyt pitäisi pikkuhiljaa palata normaaliin aktiiviseen elämään. Kyseessä ilmeisesti vain sitkeä lihasjumi, joka ei alkukesän kovan treenin ansiosta kerinnyt oikein koskaan mennä ohi. Osteopaatin kanssa on varmasti jatkossakin treffejä, niin hyvää ja hyödyllistä tietoa sieltä saa mukaan! Varovasti olen nyt ilmoittanut sen muutamaan kokeeseen, katsotaan miten kinttu kestää. Kipulääkkeitä ei onneksi ehditty käyttää joten ei tarvitse laskeskella doping-varoaikoja.

Riesan kanssa kävimme perinteisessä Mäntän Seudun Nuuskut Ry:n mejäkokeessa. Riesa ehkä vähän alisuoritti, toki oli tiedossa ettei se juuri makauksille jarruttele, mutta jäljestys oli aaltoilevaa jota se ei kyllä yleensä ole. Luultavasti kuuma keli teki tepposet, liinakaan ei ollut yhtään niin kireällä kuin yleensä joten ehkä Riepu vähän joutui vauhtia laskemaan jotta jälki pysyy nenässä. Ja sitten kyllähän se voittajajälki on jotain ihan muuta kuin avo-jälki! Jos en olisi välillä nähnyt pyykkipoikia ja tuomarin ja oppaan seuraavan perässä, niin olisin kyllä epäillyt Riesan eksyneen :D. Harjoituksissa ei ole taidettu koskaan noin pitkää jälkeä edes tehdä. Kokonaisuuteen pitää kuitenkin olla tyytyväinen. Katkokulman Riesa ratkaisi melkoisen ahertamisen jälkeen, mutta eipä sitä olla harjoiteltukaan kuin pari kertaa. Jatkoa ajatellen pitäisi saada se myös innostumaan makauksista. Todennäköisesti seuraava startti on ensi vuonna, joten onhan tässä taas aikaa suunnitella 🙂

Viikonlopun paras anti oli taas loistava seura ja yhdessä tekemisen meininki. Onni on kuulua tämmöiseen porukkaan!

Kohta alkaa vuoden paras aika, linnustuksen alkuun on enää vajaat kolme viikkoa! Lisäksi laumamme saa todennäköisesti syksyllä uuden jäsenen, ellei nyt sitten korona tee mutkia matkaan. Ylipäätään soisi ihmisten vielä muistavan turvavälit ja käsien pesut, voi tulla ankea loppu vuosi jos nyt herpaannutaan.

kuva Raisa Ahtola-Järvinen. Avoimen luokan paras oli Mei Dan Puer ja voittajaluokan Riesa. Hyvä flatit!
Riesan arvostelu

6.7.2020 kuulumisia ja tuloksia

Koekausi pyörähti viimein käyntiin. Oma motivaatio on ollut vähän hukassa, lähinnä tavan vuoksi ilmoitin Sirun pariin b-kokeeseen ja yhteen wt-kokeeseen. Takaraivossa oli vähän ajatus ettei koira ole ihan kunnossa. Ja eihän se sitten ollutkaan. Laukaan wt:ssä Siru ei lähtenyt vesiohjaukseen. Koe oli muuten helppo, vähän heikommallakin suorituksella oltaisiin saatu ykköstulos, mutta noudosta kieltäytyminen tietysti nollasi kokeen. Eniten kuitenkin huoletti koira. Onnenpotkuna saimme ajan seuraavaksi torstaiksi Marjo Rantaselle Jyväskylään. Ja kaikennäköistä sieltä sitten löytyikin. Marjon ajatus oli että koira on talvella loukannut itsensä ja tämä lisättynä sterkalla ja rankalla treenillä veti kropan epätasapainoon. Lantio oli vino, SI nivel jumissa, selkälihakset jumissa noin niinkuin aluksi. Ja koirasta ei ole huomannut oikeastaan mitään ennenkuin vasta nyt kesällä. Ensi viikolla mennään uudelleen käsittelyyn. Liikuntaa on tehty nyt aika maltilla Marjon ohjeiden mukaan. Toivottavasti saadaan Siru loppukesäksi kuntoon! B-koestartit peruin, onhan tässä vielä kokeita jäljellä.

Laukaassa Nekku ja Rusti starttasivat alokasluokassa. Nekku sai hienosti 1-tuloksen, Rustille iski koejännä ja se nollasi ekat rastit. Nekku ahkeroi myös eilen ja nappasi niin ikään 1-tuloksen Ähtärin b-kokeesta! Nekku muistuttaa kovasti Sirua, ja koska vauhtia on niin sille aina sattuu yhtä ja toista kokeessa. Mutta poikkeuksetta haku on todella hyvää. Nuori innokas koira joka kyllä alkaa nyt olla jo tehtävien tasalla.

Nekku Laukaassa

Viikonloppuna sain kunnian olla kouluttamassa Työmiehen labradoreja. Oikein ihana viikonloppu, kiitos kaikille! Innokkaita koiria ja motivoituneita ohjaajia. Ja paljon ehdittiin kahdessa päivässä tehdä . Mukava välillä miettiä muidenkin kuin omien kasvattien aivoituksia ja seura oli ihan huippua!

Siru, kuva Timo Leinonen

16.6.2020 tuloksia ja kuulumisia

Riki oli meillä viikon kylässä. Talo tuntuu niin tyhjältä Likan jälkeen ja hyvää teki tutustua kunnolla tähän loistotyyppiin. Harvoin näkee millään koiralla noin täydellistä on/off- asetusta, tasapainoinen ja ystävällinen koira, joka tulee toimeen kaikkien kanssa. Ja luulen että Rikillä oli myös paljon uusia kokemuksia kotiin viemisinä.

Siru, Riesa, Riki

Lauantaina Rikin lisäksi oli ilo nähdä myös Kapu ja Liina. Harjoiteltiin vähän jo taipparijuttuja ja päivitettiin kuulumisia. Kiitos kaikille paikalla olleille!

Siru ja Riki, Liina, Kapu

Rusti ahkeroi viikon välein alokasluokassa nomeb:ssa, ensin 2-tuloksen ja sitten 1-tuloksen. Tervemenoa avoon! Tässä kokeitten yleisvaikutelmat:

6.6. Ikaalinen ”rauhallisen oloinen koira joka tekee hyvää hakutyötä. On myös hyvin ohjattavissa. Paikallistamistehtävän puutteet vaikuttavat palkintosijaan” Alo 2

13.6.2020 Joensuu ”omalla verkkaisella tyylillä työskentelevä noutaja, joka tekee tänään tehokasta, hyvässä yhteistyössä ohjaajan kanssa.” Alo1

Myös Nekku ja Vinha ovat ahkeroineet. Vinhalle kahtena peräkkäisenä viikonloppuna nomeb alo2 ja alo1, onnea, ihan mahtavaa! Tässä jälkimmäisen kokeen yleisvaikutelma: 13.6. Pöytyä ”hyvällä vauhdilla liikkuva koira, joka on hyvässä yhteistyössä ohjaajansa kanssa. Suorittaa varmasti koetta ja sen tehtäviä, selvittää myös varmasti jälkitehtävän.”. Alo1

Nekulla oli myös ykkönen tosi lähellä. 13.6.2020 Kemi : ”tasapainoisen oloinen, mukavalla vauhdilla työskentelevä koira, joka osoittaa erinomaista ohjattavuutta ja tekee tehokasta hakua. Paikallistamistehtävän hiuksenhieno epäonnistuminen vaikuttaa palkintosijaan.” Alo2

Kiitos ihan hurjasti teille aktiivisille ihmisille!

Siru kävi tänään hierojalla. Se loukkasi itsensä viikko sitten hyppäämällä tosi pöljästä paikasta veteen ja oli tosi jäykkä. Vasen etuosa ja oikea takunen olivatkin tosi jumissa. lantion seutu takaa ja lavan kohdalta edestä. Ensi viikolla on vielä toinen hieronta, josko koira alkaisi sitten olla kunnossa. Täytyy sanoa että Sirun koekunto on tällä hetkellä täysi arvoitus, niin kauan on aikaa edellisestä startista. Muutamaan kokeeseen olisi tarkoitus mennä kesän aikana.

29.5.2020 kuvia

Vähitellen ponnistetaan normaaliin elämään ja koitetaan iloita siitä mitä vielä on. Mutta raskas alkuvuosi ja kevät on ollut.

Ohessa muutama kuva kevään ensimmäisistä riistatreeneistä ja Nitron ja Rustin poseerausta. Kiitos taas Tanja!

Siru
Rusti
Rusti
Nitro
Rusti

11.2.2020 talven kuulumisia

Tosin talvi taitaa olla turhan optimistinen sana… Nyt on vähän lunta mutta sekin sulaa varmaan lähipäivinä. Pieni määrä lunta on yleensä hyvä asia liikkumisen kannalta, mutta nyt kaikki on jäässä. Ja ensimmäistä kertaa ikinä koiria alkaa olla sairaslomalla kelin vuoksi.

Likka loukkasi jalkansa lenkillä vuoden alussa ja kun ontuminen ei mennyt levolla ohi, niin kiikutin sen kuvattavaksi pessimistisin odotuksin. Koko etuosa kuvattiin, luusto oli ehjä ja nivelet siistit. Oikean etujalan uloimman varpaan nuljuluun päällä oli kuvissa tuhru, joka ei ainakaan näyttänyt murtumalta. Likka sai diagnoosiksi varpaan venähdyksen ja mahdollisesti lievän nuljuluuvaurion. Varpaan päällä nuljuluun kohdalla on ollut myös nestepatti, joka viittaisi pehmytkudosvaurioon. Lääkkeenä lepoa ja tulehduskipulääkettä. Pitkä on aika odotella toipumista sekä potilaalla että emännällä.

Likka riistatreeneissä.

Siru alkoi myös ontua muutama päivä sitten. Syyllinen oli kovan hangen kuoren rikki hankaama anturan väli etujalassa. Tai sitten sinne oli tökännyt keppi tms. Paksu karva oli vielä hautonut vammaa ja se alkoikin parantuntua heti kun karvat leikkasi pois. Nyt putsaillaan muutama päivä ja seurataan tilannetta. Omat koirat on tähän saakka välttyneet tapaturmilta ja lieviähän nämäkin ovat. Mutta kertonee jotain siitä että kunnon talvet paksuine suojaavine lumikerroksineen alkavat olla historiaa. Riesa on kunnossa 😃, mutta ajokoirat eivät myöskään täällä enää taida ehtiä metsään päästä ennen kauden loppua. Kova jäinen karppa on hallaa niidenkin tassuille.

Likka on ilmoitettu Seinäjoen ryhmänäyttelyyn maaliskuun alussa, mutta saa nähdä onko se kunnossa siihen mennessä. Ja talvinomeen myös olisi kiva päästä sen kanssa. Valitettavan vähän olen sen kanssa ehtinyt touhuta. Nyt saikun aikana ollaan vähän aktivoiduttu seuraamisen yms jalkaa rasittamattomien juttujen kanssa. Ennen loukkaantumista tehtiin muutama haku riistalla ja dameilla. Luulen että homman idea alkaa olla sille nyt selvä. Se tekee todella hyvää hakua, ei juokse päättömänä ympäriinsä niin kuin äitinsä tuossa iässä, erittäin hyvä nenänkäyttäjä ja tehokas. Mutta rutiinia puuttuu vielä ja voi olla että talvinome on jännä paikka sille. Pysäytys pitäisi myös asentaa nyt häneen 😁. Linjaa menee hyvin kohteen avulla, sokkona ei olla syksyn jälkeen kokeiltu. Lähihakua osaa jollain lailla mutten laskisi sen varaan vielä kokeessa. Luotan kuitenkin siihen että se riistat löytää nenällään talvinomessa jos sinne päästään. Myös taipparijälki on tehty (tammikuussa 🙄), eikä siinäkään ollut ongelmia.

Sirun kanssa on nyt treenattu säännöllisesti ja nostettu selkeästi vaikeusastetta. Tavoitteena on saada ykkösiä kesän kokeista. Ja kerrankin päästään kevään kokeisiin kun juoksu oli jo loppuvuodesta.

Tammikuussa käväistiin a-koetreenissäkin Mäntyharjulla. Tehtävät oli helpohkoja, mutta koko päivän rivissä olo nosti kyllä lämpöjä koiralla… Tähänkin on saatu nyt harjoitusta ja paremmin menee koko ajan. Mutta touhusta pitäisi saada koiralle ihan rutiinia jotta vire ei nousisi liikaa ja se vaatii paljon toistoja. Siruhan on näennäisesti aika rauhallinen mutta kuumuminen näkyy sitten kun noutovuoro tulee. Tätäkin on nyt työstetty erikseen tekemällä täsmätreeniä asioihin jotka ovat sille vaikeita. Ja itse pitäisi olla paljon skarpimpi ohjatessa. Ei löysää tälle koiralle yhtään niin hyvä tulee. Pitäisi olla selkeä ja ehdoton. Helppoa juu ….

Lumettoman tammikuun treeniä.

24.12.2019 kuulumisia

Kiireinen joulukuu vaihtuu hetken levoksi ennen vuodenvaihdetta. Tarkoitus olisi ehtiä puuhastella koirienkin kanssa jotain, Sirun juoksut ovat ohi ja Likkakin kaipaa selkeästi jotain ohjelmaa. Viikonloppuna tein pikareissun lumettomaan Rymättylään, jossa pääsimme Sirun kanssa harjoittelemaan mock trailia. Olipahan kivaa! Noutoja ei montaa tullut mutta kokemusta lajista sitäkin enemmän. Likka on ollut vähän paitsiossa treenin suhteen, täytyy nyt alkaa panostaa siihen ihan tosissaan. Toivottavasti lumitilanne pysyy semmoisena että pystyy läpi talven liikkumaan maastossa, nyt ei ainakaan vielä näytä pahalta.

Keväällä on tulossa kasvateille treffit ja sitäkin ennen on kaikkea kivaa tiedossa, kun selvitään vuoden vaihteen yli. Jotenkin nyt on myös positiivista pöhinää sen suhteen että flatti saataisiin taas näkymään rodunomaisissa lajeissa kunnolla. Peukut sille että homma onnistuu 👍

Oikein rauhallista joulua ja onnekasta alkavaa vuotta 2020 kaikille! Uskon ja toivon että ainakin meidän perheelle alkava vuosi on edellistä parempi!

Kuva Mikael Montonen
Joulukuun alun treenit keski-Suomessa

7.12.2019 uusi ulkoasu, kuulumisia

Hyvinpalvellut kotisivu alkoi olla päivityksen tarpeessa ja kun itse en osaa oikeasti mitään, niin sain koko sivut ihan jumiin. Onneksi kaveri osaa ja tämä päivä onkin mennyt pelastaessa sisältöä uuteen ulkoasuun. Palvelin alkoi myös huudella täyttymistään, joten iso joukko kuvia on poistettu, myös sivujen määrää on vähennetty. Vanhat blogitekstit vuodesta 2018 taaksepäin on myös poistettu. Vähän haikeaa, mutta kuvat on tallessa ja toivottavasti vähemmän on enemmän tässä kohtaa.

Kasvattien tietoja on myös supistettu ajatuksella että melkein kaikki näkyy jo koiranetissä. Pentueen sivuilla on kuvat ja terveystiedot, etenkin ne mitä ei näy mistään muualta. Jos nyt joku huomaa että oman koiran kohdalta puuttuu jotain oleellista, niin ilmoittakaa ihmeessä!

Vuosi 2019 alkaa olla ohi, melkein tekisi mieli sanoa että onneksi. Pennut olivat harvoja valopilkkuja koko vuonna. Me ihmiset sairasteltiin vuoron perään ja harrastaminen oli myös melkoisen raskasta, vaikka yleensä siitä saa voimia ja potkua arkeen. Välillä kävi jo mielessä koko touhun lopettaminen ja siirtyminen niihin kuuluisiin postimerkkeihin. Loppu vuodesta Siru alkoi olla taas koekuosissa ja ohjaajakin jollain lailla kartalla, mutta sitten Norjassa riehunut ripuliepidemia esti pm-matkan. Tästä vielä koottiin itsemme ja päätimme lähteä Tanskaan a-kokeeseen, mutta Siru päätti aloittaa juoksun noin viikkoa ennen lähtöä. Tätä kirjoittaessa Anu ja Tanja ovat startanneet a-kokeessa ja pääsevät huomenna jahtiin, me ollaan täällä kotosalla ja odotetaan juoksun loppumista.

Likka on saanut nyt Sirun juostessa extrahuomiota, mikä onkin sille ihan tarpeen. Likka on hauska sekoitus pikkupentua ja niin viisasta koiraa. Se ei osaa vielä oikein mitään, kiitos laiskan omistajan, mutta on kuin kotonaan vieraassa treeniporukassa eikä hätkähdä mistään. Se suhtautuu ystävällisesti ja sopuisasti kaikkiin koiriin ja ihmisiin ja on jotenkin tosi kiltti ja tasapainoinen.

Ensi vuoden suunnitelmat ovat Sirulle toivottavasti onnistuneita startteja voittajaluokassa (1-tuloksia!) ja Likalle uusia kokemuksia ja jos hyvin käy niin taipparien läpäisy olisi tosi hieno juttu. Talvinomessa varmaan starttaan sen kanssa elleivät juoksut sotke suunnitelmia. Ja myös muutama näyttely on tarkoitus käydä sen kanssa, kun kerrankin on koira joka saattaisi vaikka pärjätä.

26.11.2019 koulutuspäivä

Sunnuntaina kokoonnuimme Sarkkisen Tomin luokse Vantaalle tsekkaamaan pentujen ja isompienkin koirien taitotasoa. Pennut ovat nyt reilut 7kk ja paikalla oli neljä sisarusta. Aikalailla samanlaisia olivat ipanat kuin lähtiessään kotoa, tutut luonteenpiirteet olivat yhä nähtävissä. Kaikki pennut olivat rauhallisia ja äänettömiä odottaessa eivätkä olleet moksiskaan siitä että kaveri pääsi tekemään ja itse piti odottaa.

tarkkana kuin porkkanat, kuva Janne Antila

Pojat Kapu ja Riki ovat ihan erityyppisiä niin ulkonäöltään kuin muutenkin habitukseltaan. Kapu on vahvempi kauttaaltaan luustoltaan ja enemmän isänsä mallinen. Riki on hauska sekoitus Sirua ja omaa itseään. Silläkin on hyvä luusto ja kummatkin pojat ovat sopivan kokoisia. Kapu on vähän samantyylinen luonteeltaan kuin Likka, semmoinen rauhallinen tuumailija. Noutaa kuitenkin hyvällä innolla vaikkakin välillä oli vähän ihmeissään koko touhusta. Kapulle vain paljon uusia treenipaikkoja ja kokemuksia! Riki oli taidollisesti pisimmällä pennuista ja hyvin äitinsä oloinen. Erittäin varhaiskypsä ja hyvin fokusoitunut jo dameihin ja noutamiseen, mutta sen kanssa saa olla tarkkana ettei kuski vaihdu jossain kohtaa. Jos ja kun näyttää tulevan äitiinsä, niin Rikillä on hyvin vahvat mielipiteet siitä miten hommat kuuluu hoitaa.

Kapu, kuva Janne Antila
Kapu, kuva Janne Antila
Riki, kuva Janne Antila
Riki, kuva Janne Antila

Nartuissa Liina on selkeästi itsenäisempi kuin Likka, jonka elämäntehtävä oli pienenä istua minun varpaiden päällä aina kuin mahdollista. Liina on myös hiven reippaampi, Likka on ollut aika tiukassa nuorassa koska teen itse niin paljon kontakti- ja hallintatreenejä. Ohjeeksi saimmekin vähän rentoutua. Liina noutaa paremmalla draivilla tällä hetkellä, mutta sillä oli vielä luovutuksissa vähän sanomista. Likka oli oma rauhallinen itsensä. Silläkin on ihan hyvä vauhti, mutta koska sen perusluonne on selkeästi leppeämpi kuin äidillään, miellän sen jotenkin kamalan hitaaksi. Mutta ei se kuulemma ole… täytyy vaan nyt ohjelmoida itsensä erilailla erilaisen koiran kouluttamiseen. Ulkonäöllisesti tytöt ovat vähän erityyppisiä. Liina oli pentuna vahvempi ja suurempi, nyt osat ovat vaihtuneet.

Liina, kuva Janne Antila
Liina, kuva Janne Antila
Likka, kuva Janne Antila
Likka, kuva Janne Antila

Yhteenvetona voisi sanoa, että Rikin kanssa voi selkeästi jo vaikeuttaa tehtäviä ja vaatia siltä paljon luopumista noutamisesta ja tottumista siihen, että ohjaaja on se joka määrää suunnan ja mitä tehdään. Se oppii nopeasti niin hyvät kuin huonotkin tavat. Liinalle tekisin ehkä kontaktiharjoituksia uusissa paikoissa ja kasvattaisin sen kontaktin kestoa ja sitä että ohjaaja on se tärkein juttu. Eli iloista yhdessä tekemistä ja suhteen vahvistamista. Luovutukset alkoivat tulla paljon paremmin perille, kun ohjaajan ei tarvinnut enää huolehtia siitä että saa damin. Nyt Liina ei ole oikein varma että kannattaako tulla perille damin kanssa vai ei, kun se otetaan heti pois.

Kapulle uusia kokemuksia ja rutiinia siihen että uusissa paikoissa voi toimia ihan samalla lailla kuin tutuissa. Kapu luottaa kovasti ohjaajaansa ja palauttaa mielellään, mutta flattimaiseen tapaan painaa päätä alas kun pitäisi luovuttaa. Tätä voi treenata ihan sisällä leluilla niin että istuu sohvalla ja antaa koiran tuoda lelua. Palkan eli huomion saa vaan silloin kun koira tarjaa lelua itse ja nostaa päätään kohti ihmistä. Itse olen syyllistynyt vähän samaan, nyt sen huomasi kun katsoi Rikin hienoja luovutuksia. Meillä Likan kanssa ohjelmassa on tosiaan nuo luovutukset kuntoon (tämä oli ihan oma huomio, ei Tomin), Likka osaa jo istua dami suussa ja tarjota sitä, mutta olen vähän säästeliäästi vaatinut sitä siltä treeneissä vielä.

kuva Janne Antila
kuva Janne Antila
kuva Janne Antila

Iltapäivällä oli isompien koirien ryhmä, jossa omista kasvateista oli Siru ja Vinha sekä Janne Rustin kanssa. Sieltä ei kuvia ole, mutta päivän teema oli pysäytykset ja niihin saatiin kyllä aikaa menemään. Hyviä vinkkejä tulikin. Siru alkaa olla jo niin rutinoitunut että sille tekee hyvää välillä olla tietämättä mitä seuraavaksi tapahtuu. Saatiin se haksahtamaan useamman kerran.

Kaikenkaikkiaan päivä oli oikein mukava, oli hienoa nähdä että kasvatit ovat hyvissä käsissä ja niiden kanssa on tehty töitä. Nuorilla se suurin työ on uusien kokemuksien hankkiminen ja sen opettaminen että ne samat asiat voi tehdä samalla lailla oli paikka mikä tahansa. Ja tietysti perushallinta pitää olla hyvä. Se luo myös koiralle turvaa uusissa tilanteissa ja auttaa sitä oppimaan, kun voi keskittyä olennaiseen. Mihinkään varsinaisiin lajitreeneihin ei ole pennuilla vielä mikään kiire. Nyt vaan perusasiat hyvään kuosiin talven aikana, niin keväällä voi sitten alkaa miettimään taipparijuttuja 🙂 . Kiitos kaikille mukanaolleille ja myös ulkopuolisille vahvistuksille; Riitta, Anne, Pia ja Nina sekä Marikki, kiva kun ehdit tulla moikkaaman meitä!

5.10.2019 kuulumisia ja kuvia

Viikko sitten lauantaina oli Snj Ry:n päänäyttely, joka on minulle aina se The näyttely. Juontaa varmaan tolleriajoilta, jolloin ei vielä ollut rodulla omaa erkkaria. Ja kamalastihan tuolla on aina tuttuja kun kaikki noutajarodut ovat edustettuina. Pennuista osallistuivat Likka, Riki ja Kapu. Pikkupentuja oli sekä uroksissa että nartuissa paljon. Tuomarit olivat uroksilla Gudrun Brunnström Ruotsista ja nartuilla Line Hovde Norjasta.

Pojat eivät sijoittuneet mutta saivat oikein mukavan arvostelun kummatkin. Kapu vähän jännitti kehässä kun omat ihmiset jäivät katsomoon, muuten kaikki olivat oikein reippaita.

Kapun (Kaarne) arvostelu suomennettuna:
”Mukava urospentu, hyvän tyyppinen ja kokonen. Maskuliinnen pää, hiukan leveä kallo.
Hyvin asetettu olkapää suora ja ?? olkavarsi. Hyvän muotoinen rintakehä. Hiukan ylösvedettu vatsalinja. Sopivat kulmaukset takaa. Hiukan luisu lantio. Liikkuu hyvällä askeleella. Yhä hiukan pentumainen ihana(?) turkki.
Erittäin mukavasti esitetty (?)”

Rikin (Kirnulintu) arvostelu: ”Mukava urospentu, hyvän tyyppinen ja hyvät mittasuhteet. Hyvin veistetty pää. Ystävällinen ilme. Hyvin asetettu olkapää. Suora olkavarsi. Toivoisin lisää kulmauksia taakse. Sopiva luusto. Liikkuu hyvällä askeleella. Kehrää edestä. Hyvin mukava luonne.”

Kuva juho Pajari, Veera ja Riki

Likka pärjäsi upeasti ja oli luokassaan 2. Kera KP:n. Tässä Likan arvostelu: ”Feminiininen narttu. Harmoninen pää ja ilme. Hyvä kaula ja ylälinja. Hyvä kroppa iäkseen. Hyvä luusto. Hyvä olkapää, hiukan lyhyt olkavarsi. Liikkuu hyvin sivulta, hiukan ahtaasti takaa. Hyvä turkki. Mukava luonne. Hyvin esitetty.”

Kuva Juho Pajari

Siru piti linjansa ja sai käyttöluokassa eh:n ilmeisesti vielä niukan turkin ja etuosan vuoksi. Tässä arvostelu: ”Feminiinin narttu. Hyvä pää ja ilme. Hiukan suora edestä. Harmonisesti kulmautunut takaa. Hyvä kroppa ja luusto. Hyvät käpälät. Liikkuu tehokkaalla askeleella. Hiukan luisu lantio. Ei parhaassa turkissa tänään. Mukava luonne. Hyvin esitetty.”

Kuva Juho Pajari, Siru
Kuva Juho Pajari, Siru

Rustille myös eh : ”hyvän kokoinen ja tyyppinen uros. Maskuliininen pää, löydät huulet, hyvän muotoinen rintakehä, suora olkavarsi. Hyvä olkapää. Hyvä selkä. Hiukan luisu lantio, riittävät kulmaukset takaa. Toivoisin enemmän luustoa. Liikkuu hyvällä askeleella. Erittäin mukava luonne.”

Sirun kanssa kävimme sunnuntaina keskeyttämässä kokeen Alavudella. Koe alkoi vesiohjauksella ja kun koira ei ollut kuulolla niin mitäpä sitä jatkamaan. Palaamme taaksepäin treenissä ja kertaamme käskyjä. Pikkuisen liian kiire oli tänä kautena kokeisiin ja sitten kostautui. toisaalta haku ja markkeeraukset näyttävät kulkevan tosi hyvin. Jossain on siis onnistuttu.

Metsästyskausi on parhaimmillaan ja hienosti ovat kasvatit päässeet hommiin, tässä sekalainen kuvakimara, jossa myös muutama koe- ja treenikuva.

Korven akan Fiuko
Korven akan Herra Virkkunen (kuva Tanja Ukkonen)

Korven akan elämänilo
Korven akan iloinen impi
Rusti
Korven akan ilonpilaaja

Korven akan Herra Virkkunen
Korven akan elämänilo
Korven akan Hemuli

16.9.2019 tuloksia ja kuulumisia

Syksy on metsästyskoiran kiireisintä aikaa ja siten omistajankin. Lisäksi koekausi loppuu taas ihan kesken, joten tuntuu että puoliakaan ei ehdi tehdä mitä pitäisi. Riesa on käynyt ahkerasti sorsalla ja kanalintukausikin on avattu onnistuneesti. Lintuja tuntuu nyt olevan runsaasti.

Sirun kanssa väännetään edelleen kontaktista ja siitä kuka päättääkään mihin ohjauksessa mennään… tästä tulikin vähän isompi ongelma kuin alkuun kuvittelin. Tietääpä taas mitä talven tehdä. Harmittaa, kun nyt jo toinen koe meni mönkään ohjauksen vuoksi, kaikki muut näyttäisi nyt kulkevan hyvin ja ihan ykkösen kunnossa koira onkin muutoin kuin ohjattavuuden osalta.

Kävimme hakemassa voi3-tuloksen Jurvasta 8.9.2019. Koe oli helppo, jopa se ohjaus joka tössitiin Sirun kanssa. Tässä arvostelu:

haku:liikkuu hyvällä vauhdilla kattaen koko alueen ja käyttäen hyvin vainuaan ja tuo tehokkaasti vainuaan (?)

ohjattavuus:koiran luottamus ohjaajaan ei riitä tehtävän selvittämiseen.

paikallistamiskyky:2m. näkee molemmat heitot ja noutaa riistat itsenäisesti. 1m. näkee heiton.

riistan käsittely:hyvät otteet, palautukset, luovutukset.

passityöskentely:tarkkaavainen passissa.

muut ominaisuudet:hyvä yhteistyö, hyvä laukauksensietokyky.

yleisvaikutelma:tasaisella mutta tehokkaalla tavalla työskentelevä koira, joka esittää tänään erinomaista hakutyöskentelyä. Onnistuu myös markkeeraustehtävissä. Epäonnistunut ohjaustehtävä pudottaa palkintosijaa.

tuomarina Pekka Uusimäki, VOI3

Rusti kävi nappaamassa toisen sertin Ruoveden ryhmänäyttelystä ja myös kokeissa on mennyt hyvin. Viimeisimpänä nomeb alo2-tulos Jurvasta 7.9.2019, jossa oli tosi lähellä tulla siirto avoimeen luokkaan! Nekku ja Olli saivat Oulusta eilen myös nomeb alo2-tuloksen.

alla muutamia kuvia elokuun lopusta ja syyskuun alusta.

kuva Maija Haltsonen
kuva Kirsi Kurppa
kuva Maija Haltsonen. Likka, Siru, Sani ja Becky
Likka ja Siru Kimmo Rampasen kuvaamana Jämsän Hankkijan koirapäivässä