10.6.2021 tuloksia ja kuulumisia

Kasvatit ovat ahkeroineet kokeissa, Hekalle avo3 mejästä ja Vinha lunasti upeasti paikan voittajaluokkaan b- kokeessa! Onnea ja kiitos Anu ja Arttu sekä Terhi.

Mäntän kevään perinteinen mejätreenitapahtuma oli helteisessä kelissä viime viikonloppuna. Riesa päästeli vauhdikkaasti läpi voittajajäljen ja teki ainakin kaksi hukkaa, täytyy ehkä tehdä vähän täsmätreeniä ennen oman yhdistyksen koetta…. Tellu oli ihan ekalla jäljellään, jännää oli mutta rauhassa mentiin jälki sorkka oli Tellun mielestä tosi hieno! Varmasti tehdään vielä jälki Tellulle, tosi hyvää tekee nuorelle koiralle kun pitää keskittyä jälkeen.

Ylpeä Tellu sorkkansa kanssa

Senjan juoksu alkoi ja treffit Rustin kanssa meni hyvin. Tiistaina ja keskiviikkona astutettiin, nyt jäädään odottamaan lopputulosta. Lisätietoja yhdistelmästä täällä : http://ninjatahden.com/

Senja ja Rusti

Omia kasvatteja on ehkä putkahtamassa maailmaan 2022 , mutta tästä lisää tuonnempana 😊.

14.5.2021 Rikin epävirallinen LTE

Kirsi sai Rikille (Kirnulintu) paikan epäviralliseen luonnetestiin, jossa koulutettiin virkamiehiä tulkitsemaan koiran käytöstä. Koulutuksen vetäjänä oli virallinen luonnetestituomari. Rikistä on ollut meillä kummallakin Kirsin kanssa koko ajan sellainen kutina, että siinä on aika lailla kaikki palaset kohdallaan luonteen osalta. Testitulos veti kuitenkin aika sanattomaksi. Riki tullaan jonkun vuoden päästä viemään myös viralliseeen luonnetestiin, mielenkiintoista nähdä mitkä ovat sen testin arviot koirasta kun elämänkokemusta karttuu vielä lisää.

Valitettavasti videoita testistä ei saa jakaa, mutta itseasiassa koiran käytöstä mielenkiintoisempaaa niissä oli tuomarin ja arvioijien pohdinnat siitä mitä koira käytöksellään ilmentää. Rikin todettiin olevan aika lailla ideaali koira luonteen osalta testin perusteella. Tässä testin lopputulema:

toimintakyky +3 suuri

terävyys +1a pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua

puolustushalu +3 kohtuullinen, hillitty

taisteluhalu +2a kohtuullinen

hermorakenne +2a tasapainoinen

temperamentti +2 kohtuullisen vilkas

kovuus +3 kohtuullisen kova

luoksepäästävyys +3 hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin

laukaupelottomuus +++ laukausvarma

yhteensä 238p

Tuomari oli sitä mieltä, että todellisessa testissä toimintakyky olisi todennäköisesti ollut +2. Kolmosta ei oikeastaan anneta ikinä kellekään. Koulutettavat perustelivat +3 sillä, että koira on nuori vasta 2v täyttänyt uros ilman kovin suurta elämänkokemusta. Sitten taas hermorakenne olisi voinut olla jopa +3 tasapainoinen ja varma, mutta koiran nuoren iän huomioiden tämä olisi ollut todennäköisesti liikaa.

Myös temperamentti herätti keskustelua. Onko koira joka reagoi asioihin heti mutta kun ei tapahdu mitään, makaa tai istuu paikallaan, +3 vilkas, vai +2 kohtuullisen vilkas. Paljon oli Sirua Rikin testissä, mutta selkeästi Riki on vähän terävämpi ja omaa puolustushalua. Vähän sellainen äijäversio Sirusta siis. Ja nuori mies voimainsa tunnossa.

Omaa sydäntä eniten lämmitti koiran tapa olla täydellisen tyyni joka osa-alueen välissä. Ei vinkumista eikä hyörimistä eikä pyörimistä. Riki palautuu kaikista osa-alueista heti niiden loputtua eikä pimeä huonekaan ollut sille mikään juttu vaikka siellä olikin vähän enemmän tapahtumia kuin normisti. Hyvä metsästyskoira tarvitsee erinomaisen toimintakyvyn ja hyvät hermot sekä kovuutta. Tältä koiralle ne nyt ihan todistetusti löytyvät.

1.5.2021 terveystuloksia, kuulumisia

Riki (Kirnulintu) kävi virallisissa selkäkuvissa ja samalla kuvattiin olat. Selkä oli putipuhdas ja sellaisena olatkin lähti. Olat lausuttiin kuitenkin tulkinnanvaraisiksi. Lausunnon aiheutti kummallakin puolella pikkuriikkinen muutos, joka ei todennäköisesti ja toivottavasti tule Rikiä ikinä vaivaamaan. Olista ei ole virallista dataa senkään vertaa kuin selistä, joten ei auta kuin odottaa ja katsoa tullaanko tässä asiassa viisaammaksi jossain kohtaa. Nythän olista saa virallisen tutkimustuloksen koiranettiin.

Tässä kuva johon muutokset on merkitty nuolilla.

Muutoin kevät on edennyt töitä tehden kuten yleensä, vähän olen ehtinyt myös koirien kanssa touhuta. Siru ja Tellu osallistuivat rotuyhdistyksen aluetoiminnan koulutukseen, jossa Esa Valkonen oli kouluttamassa. Siru oli vähän talvimoodissa (liikaa vauhtia), mutta on se jotenkin niin liikuttava kun tekee aina täysillä kaiken ja ihan niin paljon kuin keksii pyytää.

Tellu yllätti positiivisesti osallistuessaan alo-ryhmään. Kaikki onnistui vaivatta, ainoastaan ohjaus tuli pienen haun kautta kun reitin vieressä seisova ihminen veti koiran poista linjalta ihan sen loppupäässä. Mutta hyvät markkeeraukset, kaikki lähihallinta moitteetonta ja jaksoi odottaa hyvin tehtävien välissä. Ei huono 9kk ikäiselle ipanalle.

Tellu on myös osallistunut taipparikurssille Elsa-labradorin kanssa. Tosi kiva puuhastella pitkästä aikaa nuorten koirien kanssa.

Elsa ja Tellu taipparikurssilla
Siru Esan koulutuksessa

Omat kiireensä on tuonut rotujärjestön valmennusrenkaan vetäminen, joka on kyllä tosi antoisaa. Hienoa nähdä hyviä koiria ja motivoituneita ohjaajia! Muutoinkin nometoimikunnassa olemme koittaneet vähän herätellä harrastajia aktivoitumaan. Uskon ja toivon että jossain kohtaa tämä tuottaa tulosta. Metsästyskoiran statuksen säilyminen flateilla olisi rodulle ensiarvoisen tärkeää sen tulevaisuuden kannalta.

Nythän on juuri starttaamassa kasvattajien verkkokurssi rodunomaisiin lajeihin liittyen ja kasvattajiin on myös tarkoitus panostaa jatkossakin. Toivottavasti tämä kantaa hedelmää. Kaikki kuitenkin lähtee meistä kasvattajista ja siitä millaisen viestin annamme pennunostajille ja flattia harkitseville.

5.4.2021 kuulumisia

Viime viikolla tuli suru-uutinen, Ruska, Muumi-pentueen äiti ja Sirun pentujen iso-äiti nukutettiin. Ruskalla oli olkanivelessä nivelrikko joka ei pysynyt enää kivuttomana lääkityksestä huolimatta.

osanotto Ruskan kotiväelle ja kiitos ihanasta kodista Ruskalle ja muistoista vuosien aikana!

Tellu aloittaa huomenna taipparikurssin, kamalan vaikeaa tajuta että se on jo niin vanha. Aika menee nopeasti.

Pääsiäinen vietettiin Viitasaarella ja koirat ovatkin saaneet ulkoilla sielunsa kyllyydestä jäällä. Muutoin siellä ei oikein vielä hihnalenkkiä kummemmin liikutakaan, lunta on vielä niin paljon.

10.3.2021 terveystuloksia

Tellu yllätti ja aloitti juoksun just ennen 8kk ikää. Ikinä ole narttu juossut meillä noin nuorena. Vähän on halju olo Likan kohtalon vuoksi.

Juuri kun pääsin sanomasta että kyynärät on kasvateilla hyvät Vinhaa lukuunottamatta, niin Rocky kävi hakemassa 1/1 -lausunnon. Lonkat a/a. Likkaa lukuunottamatta kaikkien viimeisempien kasvattien lonkat ja kyynärät on nyt kuvattu. Toivottavasti Rocky porskuttaa oireetta eteenpäin, kuvanneen lääkärin mukaan kyynärät olivat ihan siistit.

Sirun kanssa on käyty potkuttelemassa jäällä jo useampi kilometri, osteopaatti sanoi että lihaskunto on hyvä ja etenkin selkälihakset ovat kehittyneet. Toivottavasti saadaan koira kesäksi koekuntoon.

5.3.2021 Muumi-pentue 7 vuotta, kasvatustyö kesällä 10 vuotta.

1.3.2021 täytti toinen Korven akan -pentue jo seitsemän! Aikamoista harmaanaamoja he jo ovat, paljon harmaampia kuin ekan pentueen koirat, jotka ovat kesällä jo 10v. Aika kiitää ja vähän on jo haikea olo siitä tosiasiasta, että lauman vanhimmat eivät enää kovin montaa vuotta täällä ole.

Ehkä on myös hyvä miettiä sitä mihin on päästy kasvattamisen suhteen. Pentueet ovat nyt 10v, 7v, 4v ja nuorimmat täyttävät nyt keväällä 2v. Koiria kaikkiaan 27 kpl, joista elossa 24 kpl. Kaksi kuollut syöpään 9- ja 5-vuotiaana, yksi märkäkohtuun vuoden vanhana.

Jonkin verran kasvateilla on ollut iho-ja korvaongelmia, etenkin muumeilla. Yhdellä on kyynäreet operoitu, josta johtuen ne ovat 1/3. Muilla kuvatuilla luusto priimaa, Sirun selkä kuvattu nyt tämä vuonna ja siellä se sp1. Rodulla tuntuu olevan yhä enenevässä määrin allergioita, niiden kanssa saa olla tarkkana.

Luonteeltaan kaikki ovat iloisia tyypillisiä flatteja. Kaikilla on halu tehdä hommia, osalla jopa liiankin kanssa, mutta pääosin olen tyytyväinen käyttöominaisuuksiin. Eroja on lähinnä kyvyssä rauhoittua, äänenkäytössä ja keskittymiskyvyssä (nämä ovat olleet ekalle pentueelle haastavia, toki niissä on kyllä aika hurjasti potkua metsälläkin). Riistan käsittely on hyvää, eikä taatusti ketään ole koskaan tarvinnut houkutella työntekoon.

Koetulosten suhteen tilasto näyttää että 10 koiralla on Nou1, kolmella nou0, kuusi on startannut nomeb:ssa tai wt:ssa joista viidellä on tulos vähintään avoimesta luokasta. Yhteenvetona voisi sanoa että taippareissa käydään minun kasvateilla vähän laiskasti, mutta ne jotka käyvät ovat sitten yleensä muutoinkin hyviä kokeissa kävijöitä ja koirat pärjäävät siellä keskitasoa paremmin. Taippareiden suhteen pitäisi olla itse vielä aktiivisempi. Lähes kaikki kasvatit pääsevät metsälle mikä on se tärkein juttu, mutta taipparitulos olisi hyvä osoitus siitä että koiralla on virallisestikin näytöt kunnossa. Näyttelyssä on käynyt vajaa puolet, tulos noin puolella siitä eri. Ulkomuodoltaan ovat mielestäni ihan riittävän päteviä metsästyskoiriksi. Hyvää on koko (ei liian suuria), vahva luusto, maltillinen turkki. Kulmaukset tasapainossa, joskin niitä saisi varmasti jonkun mielestä olla enemmän.

Kokonaisuuteen pitää olla siis tyytyväinen. Etenkin kun tällä hetkellä näyttää että jokainen pentue on aina vähän lähempänä sitä omaa ideaaliflattia, joka on tasapainoinen niin ulkomuodoltaan kuin luonteeltaankin ja on helposti koulutettavissa noutohommiin. Ja onneksi Sirussakin näkyvä noutamisen ja metsästämisen ilo ja halu näkyy myös siirtyvän ainakin vielä sukupolvelta toiselle. Toki osansa on myös uroksilla, on ollut varmasti onneakin matkassa kun on osunut niin hyvin yhteensopivat vanhemmat pennuille.

Seuraava pentue on näillä näkymin vasta 2022 tai sen jälkeen. Paljon on kiinni siitä kuinka kauan Riesa ja Siru pysyvät kanssamme ja onko Tellu jalostuskelpoinen. Tellu täyttää vuoden heinäkuussa joten silloin asia selviää luuston osalta.

15.2.2021 kuulumisia

Talvi hellii meitä mitä parhaimmilla keleillä ja kaikki liikenevä vapaa-aika tuleekin vietettyä ulkona. Valitettavasti tähän aikaan vuodesta vapaat on aika harvassa, mutta onneksi valoa riittää jo pitkälle iltaan. Tellu on harjoitellut kaikenlaista pientä talven aikana ja pikkuhiljaa on jo siirrytty vähän noutojuttuihin. Nouto-ote on vielä aika leikkisä dameilla joten nyt harjoiteltu ihan vaan damiin ja siipidamiin tarttumista keskeltä ja kantamista kauniilla otteella. Lenkillä olen käynyt aika paljon Tellun kanssa ihan kaksin, jotta se saisi uusia kokemuksia ilman lauman tukea. Tellusta tulee korkeampi kuin mitä omat kasvattinartut ovat olleet, mutta ainakin tässä vaiheessa (7kk iässä) se on tosi tasapainoinen vaikka jalkoja riittää.

kuva Milja Holländer 10.2.2021
kuva Maija Haltsonen 7.2.2021

Koska rotujärjestö kannustaa nyt kuvaamaan selkiä, tekivät Siru ja Rusti työtä käskettyä ja kävivät selkäkuvissa ei niin mukavin tuloksin. Tai Sirun kohdalla oli pieni oletuskin että jotain voisi löytyä ja SP1 sieltä tuli, 5. ja 6. rintanikaman väli on täysin luutunut. Ehkäpä viime kesän kummalliset oireet saivat nyt selityksen. Ihmehän se olisi jos ei tuon ikäisen ja tuolla tavalla liikkuvan koiran kroppa olisi osumaa saanut vuosien aikana. Paria viikkoa ennen kuvausta Siru kävi osteopaatilla monen kuukauden tauon jälkeen. Kaikki oli kunnossa lukuunottamatta kireää pehvaa joka on suoraa seurausta lumessa liikkumisesta.

Rusti lausuttiin SP2, muutos löytyi rintarangasta suunnilleen samasta kohdasta kuin Sirulla ja toinen muutos lannerangassa. Koska kyseessä on iso ja painava koira, olisi ranka kyllä saanut olla puhdas. Toivottavasti hyvä lihaskunto riittää tukemaan kroppaa riittävästi. Rustin kohdalla harmittaa myös se, että se on koira parhaassa jalostusiässä ja olisi erinomainen koira muuten kaikilta osin. Rotujärjestö ei ota tässä vaiheessa spondyloosikoirien jalostuskäyttöön, koska koiria on kuvattu niin vähän. Tavallaan ymmärrän, mutta sitten taas en, koska vaihtoehtona on sitten jättää spondyloosikoira käyttämättä ja käyttää kuvaamatonta…. yleinen konsensus näyttäisi olevan, että spondyloosi 1-2 koiraa voisi käyttää terveeksi kuvatulle. Rustin etuna on myös, se että yhtä lukuunottamatta sen kaikki sisarukset on kuvattu terveiksi.

Oma ajatus on se, että todennäköisesti käyttäisin koiraa jos siitä riittävästi tykkäisin, oli spondyloosia tai ei, mutta sitten oman nartun taustat pitäisi olla kunnossa sen asian suhteen. Ylipäätään aikuisiällä kuvatun koiran selästä on aika mahdotonta sanoa, mistä muutokset ovat tulleet ja periytyvätkö ne vai ei. Meillä on hirvittävän vähän hyviä jalostusuroksia muutenkaan käytössä, joten toivotaan ettei tämä selkien kuvausprojekti karsi niitä entisestään.

Siru pääsi viikonloppuna ihan kunnolla hommiin pitkästä aikaa, ensin lauantaina walk up treeniin jäälle hyvässä porukassa, ja eilen ajeltiin Lapualle fasaanitreeniin. Kiva viikonloppu siis takana!

kuva Heidi Troberg

21.11.2020 kuulumisia

Tellu on rekisteröity Suomen Kennelliittoon (kesti n. kuukauden) ja saanut myös molemmat rokotukset. Parin viikon päästä olisi tarkoitus aloittaa tottistreenit kerta viikkoon hallissa sen kanssa. Tellu on edelleen töissä mukana arkisin ja mukavasti on keritty siellä harjoitella kaikennäköistä, vaikka tuntuu että mitään ei ole ehditty tehdä. Kaikkea se melkein osaa jo vähän, eikä tietysti voi paljoa tuon ikäiseltä vaatiakaan. Tänään oli ohjelmassa tutustuminen riistaan, en kyllä muista onko se nähnyt aikaisemmin variksia tai kania, mutta ei niiden kanssa ainakaan mitään ongelmia ollut 😊.

Marraskuun alussa mökillä

Helppo ja vaivaton pentu, jonka kanssa pitää muistaa vaikeuttaa tehtäviä kun koira hoksaa kaikki niin helposti. Nyt on vähän jännäkausi joka ilmenee karvojen nosteluna uusissa tilanteissa, mutta rohkeasti Tellu menee tutkimaan asioita sen jälkeen.

Tänään oli kolme Sirun ja Bagheeran pojista meillä käymässä. Oikein kivoja nuoria uroksia! Alla muutama kuva. Keli ei tosin ollut häävi kuvaamiseen. Kaikilla oli suuri miellyttämishalu ja hyvä kontakti, olivat äänettömiä ja tasapainoisia. Ulkonäöllisesti vielä vähän eri kehitysvaiheessa, mutta oikean kokoisia ja hyvät raamit omaavia uroksia.

Kaarne
Kräkki
Urpulintu

29.9.2020 tuloksia, kuulumisia

Sirun sairastupa-aika senkun jatkuu. Tällä kertaa tassuun mennyt tikku, kaisla whatever sai koiran ontumaan päivää ennen Kemiön b-kokeen starttia, eikun perumaan koe. Valitettavasti kaikki muutkin voittajaluokan loput tämän vuoden kokeet taisivat yhtä lukuunottamatta olla samana viikonloppuna. Tassu on nyt aavistuksen parempi,ei sieltä vielä ole mitään ulos tullut, mutta paikallishoidolla on saatu alue rahoittumaan. Seurataan tilannetta.

Tellu myös hankki itselleen ripulin, todennäköisesti maistellut jotain sopimatonta ulkona. Nyt pentu on jo reippaampi, nopea ensiapu rauhoitti vatsaa vähän ja vielä mennään riisi/piimälinjalla ainakin tämä päivä. Mutta tätähän tämä koira-arki aina välillä on.

Riesa on sentään päässyt kanalinnustamaan ja ajokit metsään. Elli käväisi hienoin tuloksin myös näyttelyssä ja ajokokeessa. Myös kasvatit ovat aktivoituneet hienosti kanalintu- ja sorsametsällä. Kokeissakin on käyty vaihtelevin tuloksin. Nekku debytoi nomeb-avoimessa luokassa äitinsä tyylisellä arvostelulla (vauhti korvaa järjen) ja sai 0. Kapu kävi kokeilemassa Laukaassa taipumuskoetta viikonloppuna, muuten hyvin menneen suorituksen nollasi vielä varisten jääminen turhan kauaksi. Mutta lähellä se oli! Vinha sai toisen alo1:n b-kokeesta, tervemenoa avoimeen!

Alla arvostelut ja hienoja kuvaterveisiä.