Ajattelin ensin että en kirjoita tulevasta vuodesta mitään, mutta yritetään nyt kuitenkin…
Siru-mummo täyttää keväällä 10v. Se on ollut monella tapaa koira joka tulee elämässä vastaan ehkä vain sen yhden kerran. Yhteinen aika kuitenkin käy eittämättä vähiin, enkä osaa edes kuvitella minkälaisen aukon se jättää jälkeensä. Toivottavasti Siru pysyy kunnossa ja ehtii opettaa vielä hetken aikaa nuorempiaan.
Tellun kanssa pitäisi saada avoimesta luokasta 1-tulos b-kokeesta ensi vuonna. Pieni kysymysmerkki on se onko yleensä riistakokeita saatavilla. Tähän saakka Tellu on ollut aika eri koira dameilla ja riistoilla, josta johtuen ei olla esim. wt-kokeissa käyty. Nyt se ehkä olisi valmis siihen että siitä saisi parhaaan suorituksen myös dameilla koetilanteessa. Se on keskittynyt riistatehtävissä ihan eri lailla, eikä oikein tunnu ottavan dameja tosissaan. Toisaalta tämmöinen vähän matalammassa vireessä työskentelevä koira on helpommin hallittavissa myös koetilanteessa. Tellu on todella nopea oppimaan ja tietyllä tapaa huoleton, se näyttää selviävän aika vaikeistakin tehtävistä ilman sen kummempia toistoja. Tämä tekee siitä itseni kaltaiselle pilkunviilaajalle haastavan koekoiran, kun pitäisi vaan luottaa siihen että koira selviää ja mennä kokeilemaan… Tellulle edelleen tärkeintä on edelleen etsiä ja löytää, eikä niinkään itse nouto. Tellun kehitystä on ollut mielenkiintoista seurata. Se on ollut hyvin erilainen koira kuin mihin olen omissa kasvateissa tottunut, mutta on ollut hyvä sparraaja siinä että pitää luottaa koiran omaan ongelmanratkaisukykyyn ja antaa sen kehittyä rauhassa. Ja myös itselleni vähän semmoinen oletusten ravistelija, että koiraa voi kouluttaa monella eri tavalla.
Minni toivottavasti pääsee taipumuskokeeseen ensi kesänä. Myös epäviralliset kevään kokeet olisi kiva käydä, vähän riippuu miten sen ensimmäinen juoku ajoittuu. Kovasti toivon että se tulisi tässä asiassa enemmän Siruun kuin Telluun, joka juoksi ensimmäisen kerran jo 7kk iässä ja senkin jälkeen vielä useamman kerran vähän yli puolen vuoden välein.
Minni on melkoinen luonnonvoima, sillä on isältä perityt palo damien perään ja hurja fokus ja vauhti noutoon mennessä, sekä äitinsä hyvä nenä ja mielenkiinto metsästämiseen. Että onnea vaan minulle tulevaisuudessa 😁. Tällä hetkellä keskitytäänkin rauhaan ja ohjaajan kanssa yhdessä tekemiseen ja siihen että se oppisi olemaan alusta asti rento kun ympärillä tapahtuu. Luulen että ipana olisi mennyt taipparit läpi jo syksyllä jos ikä olisi riittänyt. Katsotaan missä vaiheessa se on kevään tullessa. Myös terveystarkit ovat edessä heti kun se täyttää vuoden.
Ennen kaikkea toivon että kasvatit ja omat koirat pysyvät terveinä. Toivon myös että meillä on myös jatkossa mahdollisuus testata koiria riistakokeissa matalalla kynnyksellä. Koska jos ei ole, voi ainakin flattien kasvattamisen metsästyskäyttöön lopettaa. Tuntuu että tällä hetkellä kaikki metsästykseen ja metsästyskoiriin liittyvä aktiviteetti on pahasta. Parannettavaa toki löytyykin, mutta ei niin että kaikki metsästykseen liittyvä kielletään.
ensi vuonna ei oletettavasti ole pentuja tulossa. Tellu olisi tarkotus astuttaa alkuvuodesta 2025, katsotaan vähän miten sen juoksut ajoittuvat. Ensi vuonna olisi siis pitkästä aikaa vuosi, jolloin sekä ohjaaja että koirat ovat harrastuskunnossa koko vuoden. Ja nyt sitten peukut pystyyn että näin todella on…
