Blogi

5.5 2019 pentukuvia ja valmennusringin koulutus

Eilen vietin aurinkoisen ja kylmän päivän Orivedellä valmennusrenkaan toisessa koulutuksessa. Kouluttajana toimi Tarja Tuhola. Päällimmäisenä mieleen jäivät taas ne perusasiat! Lisäksi nopean koiran nenän saaminen mukaan markkeerauksiin niin että koira jää oikeasti perkaamaan pudotusaluetta Ja sokko-ohjausten tekeminen . Eli kun flatilla on hyvä muisti niin jossain kohtaa on pakko siirtyä muistipaikoista ja motivoiduista ohjauksista sokkoihin, jos haluat siis olla varma että koira oikeasti ottaa ohjausta eikä juokse vaan muistinsa varassa.

Pennut kasvavat ja voivat hyvin, leikkivätkin jo vähän.

IMG_20190505_121841 IMG_20190505_121256 IMG_20190505_121250 IMG_20190505_121321 IMG_20190505_121314

2.5.2019 pennut jo kaksi viikkoa

Pennut täyttivät eilen kaksi viikkoa ja kehitys on huimaa. Silmät alkavat aueta ja ääniinkiin jo vähän reagoivat. Myös liikkuvuus on kasvanut huimasti. Kaksi pojista on jo keksinyt miten pentulaatikon reunan yli pääsee suureen maailmaan, joten lähipäivinä pentulaatikko saa väistyä isomman aitauksen tieltä. Toivottavasti kelit lämpiävät jotta pennut pääsisivät myös ulkoilemaan mahdollsimmman paljon.

Kynnet leikattiin protestoinnin saattelemana tänään ensimmäistä kertaa. Kaikki painavat jo yli kilon. Siru hoitaa pennut tunnollisesti mutta viihtyy jo muuallakin ja lähipäivinä sen saisi ehkä jo houkuteltua pienelle kävelylenkille.

Kaksi pojista on edelleen vapaana.

 

IMG_20190502_085335

24.4.2019 pikkupennut 1vk & linnut-pentue tänään 2v!

Pennut täyttivät yhden viikon tänään, painot nousevat hienosti ollen jo kahden puolen 800g. Liikkuminen kehittyy hurjasti myös koko ajan, aika vauhdikkaita heistä taitaa tulla!

 

IMG_20190424_080852~3 IMG_20190424_080905~2 IMG_20190424_112159~2 IMG_20190424_112357~2

 

 

Sirun ensimmmäisen pentueen tytöt täyttävät tänään kaksi vuotta! Paljon onnea ja monia terveitä vuosia toivotamme teille!

 

Kuva Tanja Ukkonen
Kuva Tanja Ukkonen

21.4.2019 pentukuvia ja tuloksia

Nekku (Korven Akan Fiuko) debytoi eilen Tervolan ryhmiksessä saaden mukavan arvostelun tuloksella nuo eh, nuk2 . Tuomarina oli Paula Rekiranta. Tässä arvostelu:

”Erittäin hyvän tyyppinen ja kokoinen nuori narttu. Hyvä kallo. Hieman kevyt kuono-osa. Kauniit tumma silmät. Hyvä kaula. Selässä pehmeyttä. Kulmaukset tasapainossa. Hieman lyhyt lantio. Sopusuhtainen luusto, takaa litteät käpälät. Oikea karvanlaatu. Vielä niukka hapsutus. Liikkeessä hyvä askelpituus”.

Siskonsa Vinha (Korven Akan Hanga) korkkasi wt-kauden tyylikkäästi myös eilen Merikarvialla ollen alokasluokan 3. Tuloksella alo1 87p.!

Hyvä siskokset ja kiitos Olli ja Terhi!

 

Pennut ja Siru voivat hyvin, pentujen painot nousevat hyvää vauhtia ollen jo kaikilla liki 600g. Suurimman osan ajasta pennut vielä nukkuvat mutta kovasti ryömitään jo hereilläoloaikana. Kaksi urosta  on edelleen vailla harrastavaa kotia, joten ota ihmeessä yhteyttä jos kiinnostaa!

Eilen ja tänään otettuja kuvia pennuista:

IMG_20190421_091435~2IMG_20190421_091454~2IMG_20190421_091502~2IMG_20190421_091516~2IMG_20190421_091529~2IMG_20190421_080402IMG_20190421_075558~2IMG_20190421_075234~2IMG_20190421_071937~3

 

IMG_20190421_080411~2 IMG_20190421_074659~2 IMG_20190421_080204~2

8.4.2019 Rusti Pirkan Dameissa, valmennusrengas & pentumaha

Rusti starttasi lauantaina Pirkan Dameissa hyvin tuloksin. Lupaa hyvää tulevalle kesälle ja mikä hienointa, nuori koira suorittaa omalla tasollaan myös koetilanteessa. Hyvä Rusti ja Janne!

Itse olin sunnuntaina nomevalmennusrenkaan ensimmäisessä koulutuksessa Kauhavalla. Ihan pikkuisen harmitti ettei ollut koiraa! Barbro Fagerholm oli kouluttamassa ja varmasti kaikki saivat ideoita ja myös muistutuksen siitä että ne perusteet kannattaa opettaa koiralle kunnolla. Mammalomalainen saa myös aloittaa työnteon pentujen lähdettyä ihan tylysti tottis- ja pillikuuliaisuussimputuksella. Meillä on vähän takamatkaa kirittävänä muihin renkaalaisiin kun ei päästä heti alusta mukaan….

Mamma alkaa olla jo aika iso. Kuvissa se ei niin näy, mutta en ihmettelisi vaikka pentuja olisi enemmänkin kuin mitä ultrassa näkyi. Laskettu aika on n 17.4., mutta voivat kyllä tulla jo aiemmin, Sirun kolme tyttöä syntyivät viimeksi vrk 64 joka olisi nyt 18.4., mutta saa nähdä pysyykö noin iso lasti siihen saakka kyydissä.

 

Tässä pari tuoretta kuvaa Sirusta

Vrk 51
Vrk 51

 

This on kivaa
Töissä on kivaa

 

 

18.3.2019 kevään kuulumisia

Kevät on jo pitkällä ja vihdoin on toiveita että lumet alkaisivat kadota. Koirilla on ollut tosi tylsä alkuvuosi kun aktiviteetit on rajoittuneet lyhyisiin jäällä ja tiellä tehtyihin lenkkeihin. Tosin onpa nyt  nähty sekin että eivät ne siitä hajoa.

Sirun tytöt on nyt kaikki luustokuvattu sekä Myrttiä lukuunottamatta myös silmät ja polvet on tutkittu. Myös Rusti kävi silmätarkissa.

Sirun juoksu alkoi viimein ja pääsimme helmikuun puolivälissä Bagheeran luokse käymään. Astutus meni hyvin ja ultrassa näkyi viime perjantaina kahdeksan pentua! Siru on jo selkeästi pyöristynyt ja sen olo lopputiineydestä voi olla jo tukala tuommoisen lastin kanssa, etenkin kun pentuja voi olla enemmänkin.  Nou/Nome/wt/metsästysharrastajilla on siis edelleen mahdollisuus napata tästä koppi ja laittaa itselleen hyvä harrastuskaveri!

Rusti kävi ahkeroimassa talvinomessa hienoin tuloksin, riistaluokassa hyvä sijoitus ja joukkuekisan voitto Mäntän joukkueessa. Hyvä Rusti ja Janne!

Tänään selvisi että pääsemme rotuyhdistyksen nome-valmennusrenkaasen! Mahtava juttu että tämmöistä pystytään järjestämään.

 

 

15.1.2019 talvisia kuulumisia

Lenkkipolut ovat hautautuneet lumeen ja myös latujen alle ja kun oma kunto ei ainakaan vielä salli kuin muutaman sadan metrin mittaisen lumikenkäilyn kerrallan, täytyy koirille keksiä muuta ohjelmaa. Hihnalenkkeilyllä ei flattien energiaa pureta, joten tamppasin lumikengillä (jaa koirat tietysti auttoivat) ohjauslinjoja ristiin rastiin pellolle. Toivottavasti saadaan ne pysymään auki! Tavoite olisi tehdä ristikko, jossa on paljon risteyksiä ja niin paljon muistipaikkoja, että hyvämuistinen flatti saadaan höynäytettyä 😀

Muutama treen on jo tehty ja tosi kivalta näyttää, Sirua pystyy jo ohjaamaan yli tyhjien kulmien ja toivottavasti saadaan kestoa ja sitkeyttä kuunnella ja toteuttaa useampi suunnanmuutos ennen damille päätymistä. Hauskana yksityiskohtana se palauttaa samaa reittiä kuin on mennyt, ainakin vielä. Ei siis oikaise polulta toiselle, vaan juoksee kaikki samat käännökset kuin mennessäkin. Riesa on myös mukana ja hyvin tuolla saa koirat väsytettyä. matkat ovat pitkiä ja vaikka polkuja menevätkin, niin hommia saa kyllä koirat tehdä. Ja tietysti saavat myös aivoille hommia samalla.

Tässä alla eilinen setti, jossa Sirun juoksemat ohjaukset. Lähetys kahden puolen peltoa.

50751002_2578427972174260_3357109909303853056_o

 

Juoksua ei vielä kuulu ei näy, vaikka koira jo hetken oli sen oloinen. Tosin se aina tekee juoksun aika pitkän kaavan mukaan ja olen yhä toiveikas, että se alkaisi lähiviikkoina.

Rodun fb-ryhmässä oli mielenkiintoinen keskustelu siitä mitä pennunostajat odottavat yhdistelmältä ja kasvattajalta ja toisaalta mitä kasvattajat toivovat pennunostajilta. Terveyttä ja pitkää ikää sekä tervepäisiä rodunomaisia koiria me varmasti kaikki haluamme.

Hassua että noutolajit mielletään usein työläiksi ja vaikeiksi, siihen olisi hienoa keksiä jotain millä kynnystä saadaan alemmas. Toisaalta olen kyllä edelleen sitä mieltä, että siihen löytyy aina aikaa mikä oikeasti kiinnostaa. Flatti on monipuolinen rotu ja lajitarjonta on nykyään laaja, eikä nome ja wt taida olla kovin monella ykköslajina. Harmi, omat koirat tykkää siitä ainakin hurjasti ja kun metsästyskausi on niin lyhyt niin sillä ei näiden noutohalua kyllä tyydytetä.

1.1.2019 mennyttä ja tulevaa

Yksi vuosi on taas paketissa.

Vuoteen 2018 mantui iloa ja surua, loppuvosi mentiin melko mollivoittoisissa tunnelmissa meidän ihmisten sairastumisten vuoksi, eikä uusi alkava vuosi näytä yhtään valoisammalta. Yleensä asioilla on kuitenkin tapana järjestyä, siihen uskon ja luotan että vuonna 2019 tapahtuu myös iloisia asoita!

viime vuoden harrastuksellisia kohokohtia oli ehdottomasti ekat startit ikinä nomeb-voittajaluokassa ja vielä omalla kasvatilla! Kuten etukäteen epäilinkin, ei oltu vielä ihan valmiita luokkaan. Sirulla oli neljä starttia, joista tuloksena 2-tulos,  kaksi 3-tulosta ja yksi 0-tulos. Haku taisi olla kaikissa kokeissa se vahvin lenkki, hyvä niin. Ohjaus ei vielä koetilantessaa ole voittajatasoa, vaikka ekan kokeen ohjaus olikin nappisuoritus. Koe oli damikoe, riistalla Siru on aivan eri koira ja ottaa huonommin ohjeita vastaan, toki sitten saa siitä riistasta myös lisää potkua tehtäviin. Myös markkeerauksista puuttuu vielä varmuus. Harjoittelua siis lisää. Wt-kokeessa emme ehtineet voittajaluokkaa korkata, se jäänee vuoteen 2019.  Vaadittavat tulokset sinne kuitenkin saatiin avoimesta luokasta. Pääsimme myös unohtumattomalle reisulle Englantiin, Euro Challenge -kisaan ja haistelemaan ison maailman fiiliksiä. Siru suoritti yllättävänkin hyvin matkan rasituksista ja juoksun päälle tulosta huolimatta. Kisaan valmistautuminen varainkeruineen ym vei kuitenkin koko alkuvuoden ja kun juoksu loppui elokuussa, niin olimme missaanneet mm rotumestaruuden. Muutenkin se punainen lanka vähän katosi loppukaudesta ja itse en jaksanut enää keskittyä tavoitteelliseen harjoitteluun. Koekausi jäi määrällisesti aika vaatimattomaksi, mutta aika vain loppui kesken.

Lokakuussa kokoonnuttiin kasvattien kanssa Surkeelle pienellä porukalla. Kiitos kaikille! Sirun pennut ja sekä Rusti ja muut kasvatit ovat ahkeroineet kovasti tuloksia ja käyneet terveystarkeissa, kiitos myös siitä! Moni kasvateista pääsi myös metsälle ja kaikki ovat tainneet pysyä terveinä myös. Vinhalle tsemppiä niiden korjattujen kyynäriensä kanssa, toivottavasti kestävät hamaan tappiin saakka.  Omien koirien kanssa käytiin metsällä ja Siru kävi peltopyyjahdeissa, jotka olivat tosi kivoja. Olin myös talkoilemassa oman yhdistyksen järjestämässä sm-nomessa, joka oli tosi hieno tapahtuma! Loppuvuodesta käytiin vähän fiilistelemässä a-koekoulutuksessa Outukummussa, josko sitäkin lajia pääsisi joskus kokeilemaan.

 

Vuosi 2019

Tällä hetkellä odottelen Sirun juoksua alkavaksi, pennut tulevat tähän tietoon toteutumaan suunnitellusti. Kyselyjä on jonkin verran jo tullut, kiitos teille kaikille :). Etusijalla on tottakai metsästyskokeista ja metsästyksestä kiinnostuneet kodit, mutta olen valmis tinkimään tästä, jos koiralle on tarjolla jotain muuta mielekästä tekemistä.

Pentujen lähdettyä maailmalle, olisi tarkoitus päästä kokeilemaan wt-kokeen voittajaluokkaa ja tietysti myös b-kokeeseen mihin vaan mahdutaan. Toivottavasti oma lauma pysyy myös terveenä, sekään ei ole itsestäänselvyys. Erkki kastroitiin joulun alla, narttulaumassa se on vaan kaikista paras vaihtoehto. Nyt ei tarvitse juoksujen tullessa murehtia sen terveyttä ja mielenrauhaa. Elli täytti juuri 8kk ja voi ihan hyvin aloittaa juoksunsa myös nyt alkuvuodesta.

Oikein hyvää uutta vuotta kaikille ja kiitos 🙂

Englannissa napattu kuva aamulenkillä. Onnea ja iloa tämän kuvan myötä meille kaikille vuoteen 2019!
Englannissa napattu kuva aamulenkillä. Onnea ja iloa tämän kuvan myötä meille kaikille vuoteen 2019!

 

 

18.11.2018 kuulumisia

Syksy on jo pitkällä ja arki-illat alkaa olla menetetty kaiken muun kuin otsalampun kanssa lenkkeilyn osalta. Oma treenimotivaatio on ollut vähän kateissa ja koirien kanssa on vaan satunnaisesti puuhasteltu jotain ilman sen kummempaa tavoitetta. Muutama kiva juttu on kuitenkin ollut, kiitos siitä kaikille asianosaisille. Pentutreffit olivat lokakuussa Surkeella ja siellä oli pieni mutta sinnikäs joukko, kaksi päivää oltiin niin ahkeria, että kasvattajakin alkoi jo vähän hyytyä… nuoriso osaa jo paljon, mutta vielä enemmän pitäisi tässä vaiheessa pilkkoa tehtäviä osiin, jotta kaikki osa-alueet olisivat varmasti hallussa kokeessa. Rutiinia rutiinia niin kyllä se siitä. Ja treenitunteja paljon myös, tässä kohtaa oikomisesta on vain haittaa tulevaisuudessa.

Rusti ja Vinha kävivät terveystarkeissa, Rusti erinomaisin tuloksin ja Vinha muuten myös, mutta ne kovan onnen kyynärät… toki asia oli jo tiedossa, mutta eipä tuo silti mukavalta tunnu. Toivottavasti pikkulikka pärjää mahdollisimman pitkään ennenkuin ne alkavat vaivata.

Kävin tsekkaamassa noutajien pm-kisoja kun kerran ne Suomessa olivat, niin piti tietysti käyttää tilaisuus hyväksi. Hieno tapahtuma ja mahtavat puitteet! Yksi oikein etevä flatti oli myös mukana Norjan joukkueessa, muuten mentiin labradorien voimin. En ole koskaan ollut a-koetta katsomassa ja oli kyllä silmiä avaava kokemus. Helpolta näyttävät tehtävät eivät ole enää helppoja koeolosuhteissa ja elävän riistan ollessa kyseessä. Ja onnella sekä myös epäonnella oli suuri osuus siinä kuka pärjäsi ja kuka ei. Parhaat kuitenkin erottuivat selkeästi tasaisilla hyvillä suorituksilla, joten pelkkään hyvään onneen ei tuossa lajissa auta luottaa.

Viikko sitten olimme Sirun kanssa Outokummussa Suomen Metsästysnoutajat Ry:n a-koekoulutuksessa joka oli vähän jatkumona tuohon pm-koereissuun. En tiedä onko a-koe koskaan oma laji, kokeilemaan varmasti menen jossain vaiheessa, jos vaikka ensi vuonna sitten… koira ei ollut jahdeissa humputtelun jälkeen ihan parhaassa terässä (ts. kuulolla), parikin äänen avausta piti tehdä päivän aikana. Onneksi se on aika hyvä markkeeraaja, joten ei ehkä ihan häpäisty itseämme… isot plussat rauhallisuudesta rivissä sekä loistavasta seuraamisesta walk-upissa (mistähän ihmeestä se on tullut??), myös riistankäsittely oli moitteetonta koko päivän vaikka osa riistoista oli jo aika tiensä päässä. Koulutuksessa käytettiin lämmintä riistaa, mutta myös edellispäivän kokeen kuolleita lintuja, jotka olivat kastuttuaan aika kaljuja jo osa. Kuumuminen näkyy Sirulla oikeastaan vain vauhdin lisääntymisenä ja korvien katoamisena, ei muuten. Toki ei tarvitsisi näkyä ollenkaan, mutta kaikkea ei voi saada.

Hankala laji tuo a-koe, kun pitää antaa koiran metsästää ja sitten se pitää olla käsissä kuitenkin koko ajan… ei helppo homma kun sattuu omistamaan koiran jolle eka on elämän tavoite ja toinen ehkä ei sitten niinkään.

Kiitos Mervi ja Pasi majoituksesta ja aamupalasta! Alla huono kännykkäräpsy Riesan siskosta Impistä, joka muistuttaa päivä päivältä enemmän Akkaa.

Korven Akan Iloinen Impi
Korven Akan Iloinen Impi

alla muutama kuva koulutuksesta, kuvaaja Heikki Nevalainen.

46094200_2479808822036176_7025378564136501248_o 46180135_2479808688702856_4001727325828808704_o 46296198_2479808758702849_487019720516567040_o-1

 

24.9.2018 Sirulle VOI2

Lauantaina oli Sirulla  4. voittajastartti Hämeenkyrössä. Itse olin hyvinkin skeptinen etukäteen. Treenit on menneet vähän miten sattuu, välillä onnistuukin kyllä mutta sitten välillä taas ei oikein mikään toimi. Luulen vähän että rankka kesä alkaa vaatia meiltä kummaltakin nyt veronsa, ahnehdin myös vähän liikaa voittajastartteja muutaman viikon sisään, mutta kun ei niihin koko kesänä oikein päässyt, niin sitten mentiin joka paikkaan mihin vain mahduttiin.

Koe meni odotuksiin nähden hyvinkin mukavasti. Vaikka paljon on vielä tekemistä, etenkin ohjausten siistimmäksi saaminen koetilanteessa. Markkeeraus ei taas vaihteeksi onnistunut  mutta se oli vähän hankala, moni muukin epäonnistui siinä. Varminta Sirua oli taas haku. Koira kävi kyllä muutaman kerran kyselemässä, mutta palasi aina reippasti työmaalle ja löysi hyvin riistaa. Fyysisesti koe oli varmasti raskain missä olemme olleet, hakualueet olivat laajahkot ja maasto vaativaa, rantaletto upotti reippaasti ja vesialueella oli taas niukasti vettä ja paljon kasvillisuutta. Mukava koe kokeeseen sopivassa maastossa, tykkäsin!

Koe oli parityö, joka alkoi haulla. Hakualueita oli kaksi ja kumpikin koira otti kummaltakin alueelta yhden riistan. Toinen alue oli kaislan ulkoreunassa vesialueella ja toinen kuivalla maalla, joka kiersi koepaikkana ollutta lampea. Kunpikin koira haki maahaussa ohjauspaikalta lokin, kaartoivat liikaa kohti vettä kuivan maan sijaan. Tämä sitten aiheutti sen, että odotimme hetken alkuhaun jälkeen kun ne vietiin takaisin. Koirathan eivät tienneet väärällä riistalla olevansa. Ja itseasiassa odottelu taisi tehdä vain hyvää ainakin Sirulle.

Haun jälkeen oli ohjaus/markkeeraus. Kumpikin koira tuli rantaan katsomaan lyhyen ykkösmarkkeerauksen kohti suoraan vastarantaa kohti. Tämä jäi muistin ja koira ohjattiin 90 asteen kulmassa heitosta vasemmalle lammen päähän, matka n 90m. Kun koira oli tuonut ohjauksen, niin tuli toinen heitto ensimmimäisen taakse. Nämä kaksi noudettiin pois, jonka jälkeen tuli vielä maalle heitto variksella. Me katsoimme parin heiton ja menimme sitten näkösuojaan lopun tehtävän ajaksi. Pari tuli myös katsomaan meidän heiton kun tulimme vuoroon. Siru lähti kohti heittoa, sain sen kyllä siitä irti ja ohjattua kohti ohjausriistaa mutta oli se aika työvoitto. Se kääntyi ottamaan kontakia huonosti, otti usemmiten suunnan jonka annoin, mutta monesti kääntyi vain hetkeksi oikeaan suuntaan ja jatkoi sinne mihin oli ollut menossa.  Riistasta irtipäästyään se ui kohti vastarantaa ja kääänsi sitä useamman kerran vasemmalle. Reitti oli kuitenkin hyvä, se pysyi irti lähetysrannan kaislikosta ja sain sen hyvin tuulen alle, se sai riistasta hajun varmaankin jo 20 m ennen kuin oli kohteessa. Lokki talteen, palautus maata pitkin. Markkeeraus ei sitten onnistunut, lähti hakemaan viimeksi heitettyä, törmäsi matkalla ensimmäiseen ja unohti totaalisesti sen toisen. Maamarkkeeraus meni ok.

Tämän jälkeen oli loppu haku, jossa vaidettiin välillä paikkoja. Siru sai hausta kaikkiaan 6 riistaa, jos ohjaus lasketaan mukaan. Kummallakin alueella oli kummallekin koiralle 3 riistaa, meidän pari haki yhden maa-alueen riistan enemmän kuin Siru.

Tässä arvostelu:

haku: aloitta tehtävän mukavalla tavalla saaden nopeasti riistat ylös, jatkaa tehtävässäsamalla tavalla.

ohjattavuus: lähtee hieman epäröiden ohjaustehtävään. Koiraa painaa selkeästi markkeerausheitto ja se tehtävän alussa yrittää omaa ratkaisua josta sitä joudutaan voimakkaasti kieltämään. Ohjaustehtävään käytetään runsaasti käskyjä ja aikaakin menee jonkin verran.

paikallistamiskyky: havaitsee molemmat heitot. Noutaa ensimmäiseksi heitetyn. Lähetetään noutamaan toista, mutta torppaa matkalle ja lintu jää noutamatta. 1-markkeeraus: havaitsee ja noutaa sen määrätietoisesti.

riistankäsittely:moitteetonta, hyvät luovutukset.

passityöskentely: rauhallinen passissa, seuraamistilanteessa ohjaajan hallinnassa.

muut ominaisuudet: hyvä laukauksensietokyky.

yleisvaikutelma: metsästyskoira, joka työskentelee mielellään ohjaajansa kanssa. Ohjautuu riittävästi vedessä. Tekee itsenäistä hakutyötä. Tänään paikallistamistehtävän epäonnistuminen pudottaa sen kirkkaimmalta palkinnolta.

Tuomari Tuija Hukkanen